• Opiskelija omaksuu lukio-opiskeluun soveltuvia työtapoja ja opiskelutekniikoita ja suoriutuu lukiosta edellytystensä mukaisesti.
• Opiskelija saa tietoja lukion sisäisistä valinnanmahdollisuuksista ja tekee edellytystensä ja jatkosuunnitelmiensa kannalta tarkoituksenmukaisia valintoja.
• Opiskelija saa riittävästi tietoja työelämästä ja koulutuksesta laatiakseen itselleen realistisen koulutussuunnitelman.

Oppilaanohjaus sisältää yhden kurssin opetusta, tutustumista oppilaitoksiin sekä työ- ja elinkeinoelämään sekä henkilökohtaista ohjausta. Kurssista, työelämään ja oppilaitoksiin tutustumisesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta vastaa opinto-ohjaaja.

Jokaisella lukion aloittavalla luokalla on yksi opettajista ryhmänohjaajana. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijan koulunkäyntiä ja poissaoloja ja pitää yhteyttä koteihin. Kerran viikossa on ryhmänohjaustuokio, jonka aikana ryhmänohjaaja tiedottaa oppilaille ajankohtaisista asioista, tarkastaa poissaolotilanteen ja selvittää muita ryhmän ja sen jäsenten opiskeluun liittyviä kysymyksiä.

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.

Tavoitteena on, että opiskelija

• syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan
• osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä
• tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja
• haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
• omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen
• tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita
• ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle
• tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon on käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.

Porlammin lukiossa aihekokonaisuuden tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisimman monipuolinen kuva työelämästä, yrittäjyydestä ja vaikuttamisesta yhteiskunnassa.  Lukiossa voidaan järjestää tutustumista yrityksiin ja kunnallisiin päätöksentekoprosesseihin. Voidaan myös järjestää harjoitusvaaleja ja paneelikeskusteluja. Järjestötoimintaa harjoittaa koulun oppilaskunta. Aloitteellisuutta voidaan opettaa erilaisten oppiaineiden sisäisten ja oppiainerajojen ylittävien projektien avulla.

Lukioyhteisössä luodaan edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti
• rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea
• osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa
• toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen
• tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa
• osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.

Porlammin lukio tähtää siihen, että opiskelija osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta, tunnistaa vaikeat ongelmat ja osaa hakea niihin apua yhteiskunnan turvaverkostolta. Yleistä turvallisuuden kokemista pyritään ylläpitämään koulun yhteisillä säännöillä.

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukio kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän
• osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia
• pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri
• osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena
• osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kestävän kehityksen haasteita opitaan tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja.  Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.

Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä luodaan yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

Porlammin lukion tavoitteena on vastuulliseen kuluttamiseen kasvaminen. Siihen pyritään koulun kaikessa toiminnassa alkaen oppikirjojen kierrättämisestä ja ulottuen henkilökohtaisen maailmankatsomuksen rakentamiseen ja eettisiin valintoihin. Kierrättämistä harjoitellaan myös kouluruokailun yhteydessä.

Lukiokoulutus tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelija tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa.  Lukio tarjoaa opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.

Lukio vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.

Tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä
• tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä
• on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina
• arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja
• osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa
• pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Porlammin lukiossa kansainvälisyyteen kasvatetaan oppimalla hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuus. Vieraisiin kulttuureihin voidaan tutustua kansainvälisten retkien ja vierailujen sekä vierailijoiden avulla. Porlammin lukio pyrkii säilyttämään ja kehittämään jokavuotisia ja muita juhlaperinteitään.

Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia
• ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan
• osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
• ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen
• oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Aihekokonaisuus ohjaa opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa.  Hän oppii teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tutkitaan ja pohditaan yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.

Porlammin lukio pyrkii teknologisten välineiden hyödyntämiseen mm. luonnontieteiden ja liikunnan opetuksessa sekä tietoverkostojen käyttöön opetuksessa. Aihekokonaisuutta voidaan tuoda tutuksi oppilaille vierailujen avulla mm. tiedekeskus Heurekaan ja Loviisan ydinvoimalaan.

Lukio-opetus tarjoaa opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukio vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskelija

• saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja
• osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään
• saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot
• pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä
• tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä
• tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä
• saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineet määrittelevät ja rakentavat suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.

Porlammin lukiossa ilmaisutaitoa on mahdollista opiskella valinnaiskursseissa. Kielten opetuksessa painotetaan luontevan suullisen kielitaidon hankkimiseen. Viestintää harjoitellaan oppilaiden järjestämissä iltamissa. Tietokoneita ja internettiä käytetään eri oppiaineissa mahdollisuuksien mukaan. Oppilaille pyritään antamaan mahdollisuus verkko-opetukseen. Opetuksessa käytetään sanoma- ja aikakauslehtiä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä 
• syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
• oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa
• oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta  
• syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista   
• oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen  
• syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa    
• hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden   
• osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa   
• nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana.

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

1.  Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tekstikäsitystään
• oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista
• ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja ‑välineen kannalta
• oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin
• tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
• syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

• tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi
• viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
• tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit
• erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys
• tekstien referointi ja kommentointi
• omien viestintätietojen, -taitojen, ‑asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta
• vuorovaikutustaidot ryhmässä

2.  Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
• tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
• oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti
• oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

• tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta
• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi
• kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

3.  Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
• syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
• kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
• oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
• harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa ilmaisussaan.

• kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen
• proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
• lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
• draama kirjallisuudenlajina
• novellien, runojen ja draaman erittelyä
• kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

4.  Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)   

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
• osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
• osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

• suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
• vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
• argumentointitavat ja retoriset keinot
• kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
• tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
• tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
• viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

5.  Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin 
• oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
• pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan
• kehittää omaa  ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

• eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
• tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin
• oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti
• oman tyylin hiontaa ja huoltoa

6.  Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen
• arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle
• tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

• teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
• suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
• kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
• suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja
• kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

Syventävät kurssit

7.  Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista
• kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan
• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

• vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
• verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat
• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
• puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

8.  Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä  
• varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. 

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

• tekstityypit ja tekstilajit
• tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
• tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
• kielenhuoltoa

9.  Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) 

Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
• oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
• löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun
• osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

• nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
• ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista
• mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
• osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

10.  Ilmaisutaito (ÄI10)

Opiskelija perehtyy erilaisiin ilmaisutaidon osa-alueisiin ja niiden käyttöön oman ilmaisunsa kehittämisessä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• rohkaistuu ja
• monipuolistuu ilmaisussaan

Ilmaisutaidossa pyritään siihen, että opiskelija

• vapauttaa ja löytää omia ilmaisullisia kykyjään erilaisten yksilö- ja ryhmäharjoitusten avulla
• saa tilaa omille ideoilleen ja harjoituksilleen
• saa palautteen, jossa huomio kohdistuu opiskelijan myönteiseen ja rohkaistuneeseen ilmaisuun
• pääsee tuottamaan koulun omien iltamien ohjelmaa opiskelijoiden aiheiden pohjalta

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite 2) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on myös, että opiskelija

• osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
• osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
• tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
• osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi.

Opiskelijoilla tulee olla jokaisella kurssilla tilaisuuksia kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita tulee ohjata tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus.

Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta.

Pakolliset kurssit

1.  Koulu ja vapaa-aika  (RUB1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2.  Arkielämää Pohjoismaissa  (RUB2)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3.  Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa  (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

4.  Elämää yhdessä ja erikseen  (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”.

5.  Elinympäristömme  (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

6.  Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä  (RUB6)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

7.  Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen  (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

8.  Suullisen kielitaidon kurssi   (RUB8)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa suullista kielitaitoaan esimerkiksi matkailuun ja jokapäiväiseen elämään liittyvissä tilanteissa
  

• Suullisen ruotsin kurssilla harjoitellaan erilaisia aktiivista ja produktiivista kielitaitoa harjoittavia tilanteita, kuullun ymmärtämis- ja ääntämisharjoituksia. Kurssilla suunnitellaan yhdessä kuvaamataidon kurssin kanssa Tukholmaan suuntautuva vapaaehtoinen opintomatka.

9.  Startti ja spurtti  (RUB9)

Kurssi toteutetaan kahdessa osassa. Opintojen alussa kerrataan ja vahvistetaan peruskoulussa opiskeltuja taitoja. Kurssin toinen puolisko toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja siinä valmistaudutaan yksinomaan ylioppilaskirjoituksiin. Starttiosa kurssia on pakollinen jos arvosana peruskoulun päättötodistuksessa on 7 tai heikompi.

Pakolliset kurssit

1.  Nuori ja hänen maailmansa

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.  Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

2.  Viestintä ja vapaa-aika

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3.  Opiskelu ja työ

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.

4.  Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” ‑aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

5.  Kulttuuri

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

6.  Tiede, talous ja tekniikka

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä.  Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.

7.  Luonto ja kestävä kehitys

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

8.  Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen

Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

9.  Startti ja spurtti  (ENA9)

Kurssi toteutetaan kahdessa osassa. Opintojen alussa kerrataan ja vahvistetaan peruskoulussa opiskeltuja taitoja. Kurssin toinen puolisko toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja siinä valmistaudutaan yksinomaan ylioppilaskirjoituksiin. Starttiosa kurssia on pakollinen jos arvosana peruskoulun päättötodistuksessa on 7 tai heikompi.

Syventävät kurssit 

1.  Vapaa-aika ja harrastukset

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

2.  Meillä ja muualla

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

3.  Ennen ja nyt

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

5.  Kulttuuri

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

6.  Yhteinen maapallomme

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

7.  Tiede ja tekniikka

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

8.  Luonto ja kestävä kehitys

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Lukiossa alkava oppimäärä (B3), ranska/saksa

Syventävät kurssit

1.  Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

2.  Näin asiat hoituvat

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

3.  Vapaa-aika ja harrastukset

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

4.  Meillä ja muualla

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

5.  Ennen ja nyt

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

6.  Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

7.  Kulttuuri

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

8.  Yhteinen maapallomme

Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen.

Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 → MAB1, MAA3 → MAB2, MAA6 → MAB5, MAA7 → MAB4 ja MAA8 → MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa.

Matematiikan lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa ja jatko-opinnoissa.

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää matematiikkaa jokapäiväisen elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan apuvälineenä
• saa myönteisiä oppimiskokemuksia matematiikan parissa työskennellessään ja oppii luottamaan omiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa, rohkaistuu kokeilevaan, tutkivaan ja keksivään oppimiseen
• hankkii sellaisia matemaattisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, jotka antavat riittävän pohjan jatko-opinnoille
• sisäistää matematiikan merkityksen välineenä, jolla ilmiöitä voidaan kuvata, selittää ja mallintaa ja jota voidaan käyttää johtopäätösten tekemisessä
• saa käsityksen matemaattisen tiedon luonteesta ja sen loogisesta rakenteesta
• harjaantuu vastaanottamaan ja analysoimaan viestimien matemaattisessa muodossa tarjoamaa informaatioita ja arvioimaan sen luotettavuutta
• tutustuu matematiikan merkitykseen kulttuurin kehityksessä
• oppii käyttämään kuvioita, kaavioita ja malleja ajattelun apuna. 

Pakolliset kurssit

1.  Lausekkeet ja yhtälöt  (MAB1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä
• ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet
• vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.

• suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus
• ongelmien muotoileminen yhtälöiksi
• yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen
• ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen
• toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

2.  Geometria  (MAB2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista
• vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan
• osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

• kuvioiden yhdenmuotoisuus
• suorakulmaisen kolmion trigonometria
• Pythagoraan lause
• kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen
• geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa

3.  Matemaattisia malleja I (MAB3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla
• tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.

• lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla

4.  Matemaattinen analyysi  (MAB4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin
• ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana
• osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla
• oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon.

• polynomifunktion derivaatta
• polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen
• polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen
• graafisia ja numeerisia menetelmiä

5.  Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja
• tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä
• perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

• jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen
• normaalijakauma ja jakauman normittaminen
• kombinatoriikkaa
• todennäköisyyden käsite
• todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä

6.  Matemaattisia malleja II (MAB6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan
• osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä
• ymmärtää lukujonon käsitteen
• ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.

• kahden muuttujan lineaariset yhtälöt
• lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen
• kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen
• lineaarinen optimointi
• lukujono
• aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa

Syventävät kurssit

7.  Talousmatematiikka  (MAB7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä
• saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun
• saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun
• soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

• indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia
• taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla

8.  Matemaattisia malleja III  (MAB8)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta
• saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.

• trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla
• radiaani
• tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina
• vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet
• koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo
• kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla 

9.  Aloituskurssi  (MAB9)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa peruskoulussa opittuja matemaattisia taitoja

• ensimmäisen asteen yhtälö
• geometria
• polynomi
• neliöjuuri

10.  Kertauskurssi  (MAB10)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa lukion lyhyen matematiikan keskeiset sisällöt
• oppii yhdistelemään eri kursseilla opittuja asioita
• valmistautuu lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksiin

• pakollisten kurssien ydin
• ylioppilastehtäviin tutustuminen

Matematiikan pitkä oppimäärä 

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa.

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn ja oppii sitä kautta luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä, taitoihinsa ja ajatteluunsa
• rohkaistuu kokeilevaan ja tutkivaan toimintaan, ratkaisujen keksimiseen sekä niiden kriittiseen arviointiin
• ymmärtää ja osaa käyttää matematiikan kieltä, kuten seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, lukemaan matemaattista tekstiä, keskustelemaan matematiikasta, ja oppii arvostamaan esityksen täsmällisyyttä ja perustelujen selkeyttä
• oppii näkemään matemaattisen tiedon loogisena rakenteena
• kehittää lausekkeiden käsittely-, päättely- ja ongelmanratkaisutaitojaan
• harjaantuu käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta ja laatimaan perusteluja sekä arvioimaan perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.
• harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita
• osaa käyttää tarkoituksenmukaisia matemaattisia menetelmiä, teknisiä apuvälineitä ja tietolähteitä.

Pakolliset kurssit 

1.  Funktiot ja yhtälöt  (MAA1) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan
• syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään
• tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä
• syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita
• oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

• potenssifunktio
• potenssiyhtälön ratkaiseminen
• juuret ja murtopotenssi
• eksponenttifunktio

2.  Polynomifunktiot (MAA2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita
• oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää
• oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua
• oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

• polynomien tulo ja binomikaavat
• polynomifunktio
• toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä
• toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen
• toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin
• polynomiepäyhtälön ratkaiseminen

3.  Geometria  (MAA3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa
• harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita
• ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.

• kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus
• sini- ja kosinilause
• ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria
• kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen

4.  Analyyttinen geometria  (MAA4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille
• ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja
• syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä  | f(x) | = a  tai  | f(x) | = | g(x) |
• vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.

• pistejoukon yhtälö
• suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt
• itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen
• yhtälöryhmän ratkaiseminen
• pisteen etäisyys suorasta

5.  Vektorit  (MAA5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin
• oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla
• tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla.

• vektoreiden perusominaisuudet
• vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla
• koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo
• suorat ja tasot avaruudessa

6.  Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja
• perehtyy kombinatorisiin menetelmiin
• perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin
• ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä
• perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa.

• diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma
• jakauman tunnusluvut
• klassinen ja tilastollinen todennäköisyys
• kombinatoriikka
• todennäköisyyksien laskusäännöt
• diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma
• diskreetin jakauman odotusarvo
• normaalijakauma

7.  Derivaatta  (MAA7)  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä
• omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta
• määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat
• osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot
• osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. 

• rationaaliyhtälö ja ‑epäyhtälö
• funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta
• polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen
• polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen

8.  Juuri- ja logaritmifunktiot  (MAA8)  

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä
• tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla
• oppii yhdistetyn funktion derivoimisen
• tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

• juurifunktiot ja -yhtälöt
• eksponenttifunktiot ja -yhtälöt
• logaritmifunktiot ja -yhtälöt
• yhdistetyn funktion derivaatta
• käänteisfunktio
• juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat

9.  Trigonometriset funktiot ja lukujonot  (MAA9)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla
• oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a  tai  sin f(x) = sin g(x)
• osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x
• tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla
• ymmärtää lukujonon käsitteen
• oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla
• osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä
• muodostettujen summien avulla.

• suunnattu kulma ja radiaani
• trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen
• trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen
• trigonometristen funktioiden derivaatat
• lukujono
• rekursiivinen lukujono
• aritmeettinen jono ja summa
• geometrinen jono ja summa

10.  Integraalilaskenta  (MAA10) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita
• ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan
• oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla
• perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

• integraalifunktio
• alkeisfunktioiden integraalifunktiot
• määrätty integraali
• pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

Syventävät kurssit

11.  Lukuteoria ja logiikka  (MAA11)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla
• ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita
• oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista
• oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin
• osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla
• osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.

• lauseen formalisoiminen
• lauseen totuusarvot
• avoin lause
• kvanttorit
• suora, käänteinen ja ristiriitatodistus
• kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö
• Eukleideen algoritmi
• alkuluvut
• aritmetiikan peruslause
• kokonaislukujen kongruenssi

12.  Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä  (MAA12)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa
• ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti
• oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät
• oppii algoritmista ajattelua
• harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä
• oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa.

• absoluuttinen ja suhteellinen virhe
• Newtonin menetelmä ja iterointi
• polynomien jakoalgoritmi
• polynomien jakoyhtälö
• muutosnopeus ja pinta-ala

13.  Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi  (MAA13)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan
• täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen
• tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

• funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen
• jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleisiä ominaisuuksia
• funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä
• epäoleelliset integraalit

14.  Pitkän matematiikan kertauskurssi

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kertaa lukion pitkän matematiikan keskeiset sisällöt
• muodostaa kokonaiskuvan matematiikasta
• oppii yhdistelemään eri kursseilla opittuja asioita
• valmistautuu pitkän matematiikan ylioppilaskirjoituksiin

• pakollisten kurssien ydinkohdat
• ylioppilastehtäviin tutustuminen

Biologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee biologian keskeiset käsitteet
• tunnistaa elämän tuntomerkit ja osaa jäsentää elämän ilmiöt sekä biologian eri organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin
• oppii arvostamaan eliökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin
• ymmärtää perimän ja evoluution merkityksen eliökunnan kehittymisessä
• perehtyy biologisen tiedonhankinnan ja tutkimuksen menetelmiin sekä osaa arvioida kriittisesti eri lähteistä saamaansa biologista tietoa
• osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen biologisen kokeen sekä tulkita sen tuloksia
• tuntee biotieteiden, esimerkiksi bioteknologian ja lääketieteen sovelluksia
• tuntee ihmiselimistön toiminnan peruspiirteet
• ymmärtää perimän ja ympäristötekijöiden merkityksen terveyden taustana sekä yksilön että ihmiskunnan kannalta
• tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden ja ymmärtää oman vastuunsa ekosysteemien tulevaisuudesta.

Biologiassa arvioidaan opiskelijan kykyä hallita ja käyttää biologian keskeisiä käsitteitä sekä soveltaa biologisia tietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota luonnontieteellisten lainalaisuuksien sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämiseen, vuorovaikutussuhteiden merkityksen oivaltamiseen sekä kokonaisuuksien hahmottamiseen. Taitojen arvioinnissa painotetaan opiskelijan luonnontieteellisiä työskentelytaitoja, ryhmässä toimimista, kykyä käyttää erilaisia lähteitä biologisen tiedon hankinnassa sekä kykyä arvioida tietoa kriittisesti. Harrastuneisuus biologian eri osa-alueisiin voidaan ottaa arvioinnissa huomioon.

Aihekokonaisuudet

Biologian opetukseen liittyy olennaisena osana kestävän kehityksen ja teknologian ja yhteiskunnan aihekokonaisuudet. Myös hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen tulee esille biologian opetuksessa.

Pakolliset kurssit 

1.  Eliömaailma  (BI1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan
• ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
• ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
• tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle
• osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
• tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

Biologia tieteenä

• elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
• biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen

• ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
• eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
• geneettinen monimuotoisuus

Evoluutio – elämän kehittyminen

• elämän syntyvaiheet
• lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
• lajien syntyminen ja häviäminen
• nykyinen eliökunta

Miten luonto toimii?

• elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
• ekosysteemien rakenne ja toiminta
• populaatioiden ominaisuudet
• lajien väliset suhteet
• eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

2.  Solu ja perinnöllisyys  (BI2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita
• ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden
• osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan
• hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
• tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle
• tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa
• osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
• tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.

Solu elämän perusyksikkönä

• miten soluja tutkitaan
• erilaisia soluja
• solun rakenne ja toiminta

Solun energiatalous

• energian sitominen
• energian vapauttaminen

Solujen toiminnan ohjaaminen

• DNA:n rakenne ja toiminta
• proteiinisynteesi

Solujen lisääntyminen

• mitoosi ja sen merkitys
• solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

Periytymisen perusteet

• geenit ja alleelit
• sukusolut ja niiden synty meioosissa
• periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

Syventävät kurssit

3.  Ympäristöekologia  (BI3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon
• ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
• hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
• tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
• tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia
• osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset
• kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Ekologinen tutkimus

• ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
• ekologisen tutkimuksen tehtävä
• ympäristön laadun indikaattorit
• oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

Biodiversiteetti ja sen merkitys

• biodiversiteetti luonnonvarana
• eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
• biodiversiteetin väheneminen

Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet

• aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
• paikalliset ympäristöongelmat

Suomen luonnon haavoittuvuus

• pohjoiset metsät
• suot
• järvet ja virtavedet
• Itämeri

Kestävä tulevaisuus

• ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
• rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
• ekologisesti kestävä tuotanto
• ympäristötekniikan mahdollisuudet

4.  Ihmisen biologia  (BI4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet
• ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
• ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana
• ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
• pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
• ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen
• pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

• solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
• solujen vanheneminen ja kuolema
• syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

• ruoansulatus ja ravitsemus
• hengityselimistö ja hengityksen säätely
• veri ja verenkierto
• erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
• tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

• umpirauhaset ja hormonit
• hermosto ja aistit
• lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen

• sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
• hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
• ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa
• hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
• tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
• tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
• tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa
• pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

• DNA:n, geenien ja genomien rakenne
• entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta

• geenin toiminta ja sen säätely
• mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

• geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
• geenitutkimus lääketieteessä
• geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys

• bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
• bakteerien viljely ja käsittely
• mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

Maantieteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä
• ymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
• osaa kuvata luonnon ja ihmistoiminnan alueellisia ilmiöitä, rakenteita ja vuorovaikutussuhteita sekä osaa kriittisesti arvioida ajankohtaisia maailman tapahtumia 
• osaa havainnoida, analysoida ja arvioida luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön tilaa, niissä tapahtuvia muutoksia sekä ihmisten hyvinvointia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti 
• ymmärtää, mitä alueellinen kehittyneisyys merkitsee ja osaa pohtia mahdollisuuksia ratkaista taloudellisia ja sosiaalisia eriarvoisuusongelmia 
• tuntee ja ymmärtää erilaisia kulttuureja sekä suvaitsee ja kunnioittaa erilaisuutta
• tuntee suunnittelun keinoja eri aluetasoilla ja tietää mahdollisuudet vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen 
• osaa toimia ympäröivän maailman kysymyksiin kantaaottavana ja kestävän kehityksen puolesta toimivana aktiivisena maailmankansalaisena.

Maantieteessä arvioidaan maantieteellisen ajattelun kehittymistä tietojen ja taitojen suhteen. Arvioinnin kohteina ovat peruskäsitteiden hallinta, valmius perustella maantieteellisiä väittämiä ja kannanottoja sekä taito havaita alueellisia riippuvuuksia. Arvioinnissa otetaan huomioon myös taito tulkita ja arvioida maantieteellistä tietoainesta sekä soveltaa maantieteellistä tietoa eri tilanteissa. Arvioitavia taitoja ovat maantieteellisen tiedon analysointi-, käsittely- ja esittämistaidot kuten kartan tulkintataito ja muut graafiset taidot sekä opiskelijan yhteistyötaidot.

Aihekokonaisuudet

Maantiedon opetukseen liittyy olennaisena osana kestävän kehityksen, teknologian ja yhteiskunnan sekä kulttuuri-identiteetin ja kulttuurien tuntemuksen aihekokonaisuudet. Myös hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä ja mediaosaaminen tulee esille maantiedon opetuksessa.

Pakolliset kurssit

1. Sininen planeetta (GE1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
• ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
• osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
• ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä 
• ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
• osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti.

Maantieteellinen ajattelu

• Mitä on maantiede?
• maantiede luonnontieteenä
• maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
• maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

• aurinkokunnan synty ja perusrakenne
• Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
• Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

• ilmakehän rakenne ja merkitys
• tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

• veden kiertokulku luonnossa
• sateiden synty ja jakautuminen
• meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

• sää ja sen ennustaminen
• lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
• ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

• Maan rakenne
• endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

• kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
• ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
• Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

2. Yhteinen maailma (GE2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen
• tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
• osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia
• osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
• tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja 
• tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
• osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät      

• lähestymistavat ja näkökulmat
• maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
• paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

• väestönkehitys ja väestönkasvu
• asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
• kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

Luonnonvarat

• luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

• ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
• maatalouden muodot
• metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

• raaka-aineet ja energialähteet
• teollisuuden sijainti 
• kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

• liikennejärjestelmät
• matkailu ja sen merkitys eri alueilla
• maailmankauppa
• alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

• ytimet ja periferiat
• maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
• keskukset ja vaikutusalueet
• kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

• aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
• kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
• kansainvälinen yhteistyö
• globalisaatio

Syventävät kurssit

3. Riskien maailma (GE3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta
• tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
• osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta
• osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin 
• tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää 
• ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen 
• tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti.

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

• avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit
• luonnonriskeihin varautuminen

Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet

• luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen
• mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

Ihmiskunnan riskit ja riskialueet

• väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen
• ristiriitojen säätelymahdollisuudet

Tekniset riskit

4. Aluetutkimus (GE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• osaa kartografian perusteet
• tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia 
• osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä 
• osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa
• osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
• osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta
• osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot

• kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
• kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat
• numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
• painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CD-ROM-tallenteina olevat lähteet

Paikkatietojärjestelmät

• paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
• esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla

Oma aluetutkimus

• tutkimusalueen valinta
• aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi
• aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen

Fysiikan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tiedostaa ihmisen osana luontoa ja ymmärtää fysiikan merkityksen luonnon ilmiöiden mallintamisessa
• ymmärtää kokeellisen toiminnan ja teoreettisen pohdiskelun merkityksen luonnontieteellisen tiedon muodostumisessa
• hahmottaa fysiikan merkityksen tieteessä, taiteessa, tekniikassa, kommunikaatiossa ja elinkeinoelämässä sekä ihmisen arkiympäristössä
• vaikuttaa aktiivisesti ja vastuullisesti terveellisen ja turvallisen ympäristön luomiseksi
• jäsentää käsitystään luonnon rakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
• pystyy ratkaisemaan luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvia ongelmia fysiikan lakeja ja käsitteitä luovasti hyväksi käyttäen
• hankkii ja käsittelee tietoa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa asiantuntijayhteisön tapaan
• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia mittauksia, kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan tuloksia sekä soveltamaan niitä
• hyödyntää erilaisia tietolähteitä tiedonhankinnassa sekä kykenee esittämään ja julkistamaan tietoja monipuolisella tavalla myös teknisiä apuvälineitä käyttäen
• tarkastelee fysiikan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä ihmistä fysiikan tietojen soveltajana, tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niiden taitavaan, eettiseen ja hallittuun käyttöön tuotteiden aikaansaamisessa ja arkielämän helpottamisessa sekä saa valmiuksia ymmärtää teknologisten sovellusten vaikutuksia.

Fysiikassa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa esitettyjen kurssikohtaisten fysiikan tietojen ja niiden soveltamistaitojen saavuttamista erityisesti matemaattisia malleja käyttäen. Arvioinnin kohteena ovat myös tiedonkäsittelytaitojen, kokeellisen työskentelyn taitojen sekä muiden opiskelua tukevien taitojen kehittyminen, kuten fysikaalisen ongelman ratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen.

Pakollinen kurssi

1.  Fysiikka luonnontieteenä  (FY1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta
• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille
• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti
• käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.

• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana
• aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset
• energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa
• kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi
• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana
• liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys

Syventävät kurssit

Syventävien kurssien tavoitteena on, että opiskelija

• saa valmiuksia opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla
• tutkii luonnon ilmiöitä sekä mallintaa ja esittää niitä matemaattisten ja graafisten menetelmien avulla
• rakentaa fysiikan malleja ja käyttää niitä ennusteiden tekemiseen
• tutkii ja havainnollistaa malleja tieto- ja viestintätekniikan avulla
• tutustuu klassisen fysiikan osa-alueisiin ja modernin fysiikan alkeisiin
• tutustuu fysiikan eri osa-alueisiin liittyvään teknologiaan
• tutustuu fysiikan merkitykseen yhteiskunnan eri alueilla
• tutustuu fysiikan sovelluksiin ja niihin liittyviin turvallisuustekijöihin.

2.  Lämpö  (FY2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
• tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
• saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

• kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen
• paine, hydrostaattinen paine
• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia
• mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde
• lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia
• energiavarat

3.  Aallot  (FY3)

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin
• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.

• harmoninen voima ja värähdysliike
• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen
• aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen
• heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen
• valo, peilit ja linssit
• ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

4.  Liikkeen lait  (FY4)

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
• tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

• liikkeen mallit ja Newtonin lait
• etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste
• liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate
• liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate
• värähdysliikkeen energia

5.  Pyöriminen ja gravitaatio  (FY5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa
• syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen
• pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike
• pyörimisen liikeyhtälö
• pyörimismäärän säilyminen
• pyörimisliikkeen energia
• ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys
• gravitaatio ja gravitaation alainen liike
• heittoliike ja planeettojen liike
• satelliitit ja niiden käyttö

6.  Sähkö  (FY6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan
• osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

• sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa
• jännitteen ja sähkövirran mittaaminen
• Ohmin laki
• Joulen laki
• vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait
• Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä
• kondensaattori, kytkennät ja energia
• sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

7.  Sähkömagnetismi  (FY7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
• perehtyy sähköturvallisuuteen
• syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa. 

• magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä
• varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä
• induktiolaki ja Lenzin laki
• induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio
• energian siirto sähkövirran avulla
• tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen
• värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä
• sähköturvallisuus
• energiateollisuus

8.  Aine ja säteily  (FY8)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
• syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.

• sähkömagneettinen säteily
• röntgensäteily
• mustan kappaleen säteily
• valosähköilmiö
• säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne
• atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli
• kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio
• atomiytimen rakenne
• radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus
• massan ja energian ekvivalenssi
• ydinreaktiot ja ydinenergia
• aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

9.  Kertauskurssi  (FY9)

Kurssin tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys fysiikasta luonnontieteenä ja parantaa koko lukion fysiikkaan liittyviä laskutaitoja. Samalla varmennetaan jatkokelpoisuus aloilla joissa fysiikkaa tarvitaan.

Soveltavat kurssit

10.  Tähtitiedettä ja avaruusfysiikkaa  (FY10)

Sopii kaikille lukiolaisille, ei vaadi pohjatietoja fysiikassa. Tähtitieteen historia, avaruusmatkat ja luotaimet. Avaruuden havaintovälineet, kaukoputket, teleskoopit. Aurinkokunta, linnunrata, galaksit ja tähtijärjestelmät. Tähtien kehitys, maailmankaikkeus. Suomen tähtitaivas. Tutustuminen Ursan Artjärvellä sijaitsevaan tähtilaboratorioon.

Kemian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa kemian keskeisimmät peruskäsitteet ja tietää kemian yhteyksiä jokapäiväisen elämän ilmiöihin sekä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin 
• osaa kokeellisen työskentelyn ja muun aktiivisen tiedonhankinnan avulla etsiä ja käsitellä tietoa elämän ja ympäristön kannalta tärkeistä kemiallisista ilmiöistä ja aineiden ominaisuuksista sekä arvioida tiedon luotettavuutta ja merkitystä
• osaa tehdä ilmiöitä koskevia kokeita ja oppii suunnittelemaan niitä sekä osaa ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohdat
• osaa tulkita ja arvioida kokeellisesti tai muutoin hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille
• perehtyy tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin tiedonhankinnan ja mallintamisen välineinä
• perehtyy nykyaikaiseen teknologiaan teollisuudessa ja ympäristötekniikassa
• osaa käyttää kemiallista tietoa kuluttajana terveyden ja kestävän kehityksen edistämisessä sekä osallistuttaessa luontoa, ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon
• saa kokemuksia, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta kemiaa ja sen opiskelua kohtaan.

Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon kokeellisen tiedonhankinnan ja ‑käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat

• havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus
• työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö
• tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti
• tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi
• johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen.

Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. Lisäksi opiskelijan käsitteellisten ja menetelmällisten tietojen ja taitojen kehittymistä seurataan jatkuvasti.

Pakollinen kurssi

1.  Ihmisen ja elinympäristön kemia  (KE1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä
• syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä
• osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle
• tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä
• kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia
• oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja
• osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia ja reaktioita, tuntee erotus- ja tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

• orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia
• orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus
• erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus
• orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä protoninsiirtoreaktioita.

Syventävät kurssit

2.  Kemian mikromaailma  (KE2)   

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä
• osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä 
• ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä käytettäviä menetelmiä
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.

• alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit
• hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava
• kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet
• atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne
• isomeria

3.  Reaktiot ja energia  (KE3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)
• ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa 
• osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti
• osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.

• kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu
• epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia
• stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö 
• energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa
• reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

4.  Metallit ja materiaalit  (KE4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja
• tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa hapettumis-pelkistymisreaktioita
• osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia sovelluksia
• tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

• sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
• hapettumis-pelkistymisreaktiot
• metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet
• bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

5.  Reaktiot ja tasapaino  (KE5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia
• ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä
• osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

• reaktiotasapaino
• happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys
• liukoisuus ja liukoisuustasapaino
• tasapainoon liittyvät graafiset esitykset.

6.  Kertauskurssi  (KE6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa kokonaiskuvan lukion kemian sisällöistä ja
• valmentautuu ylioppilaskirjoituksiin ja kemian alan pääsykoetehtäviin.

• vanhojen ylioppilas- ja yliopistojen pääsykoetehtävien avulla kerrataan lukion kemian kurssien keskeiset sisällöt.

Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin 
• hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä 
• kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä 
• kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa 
• ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen 
• hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia.

Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

1.  Uskonnon luonne ja merkitys  (UE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana 
• ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan 
• saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen  
• tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta
• oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus.

• uskonnon määrittely ja tutkiminen
• uskonnon ydinkysymykset
• uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
• Raamattu pyhänä kirjallisuutena
• yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
• Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
• Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

2.  Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta  (UE2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa 
• tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa 
• ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa 
• osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

• kristillisen kirkon synty
• alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
• lännen kirkko keskiajalla
• idän kirkon kehitys
• reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
• nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
• kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

3.  Ihmisen elämä ja etiikka  (UE3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen 
• saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun 
• ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan 
• saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin 
• ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
• ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. 

• ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
• kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
• hyvän ja pahan käsitteet
• kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
• yksilöeettisiä kysymyksiä
• yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Syventävät kurssit

4.  Uskontojen maailmat  (UE4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
• uskontojen eettiset ohjeet
• uskontojen kultit ja rituaalit
• uskontojen suuntaukset
• uskonnot ja yhteiskunta

5.  Mihin suomalainen uskoo?  (UE5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen 
• ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä 
• osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. 

• muinaissuomalainen uskonto
• Suomen kirkkohistorian yleislinjat
• luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
• ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
• kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

Ortodoksinen uskonto

Pakolliset kurssit

1.  Ortodoksinen maailma  (UO1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kirkon synnyn ja kehityksen sekä kirkon nykyisyyttä muovanneet tekijät
• ymmärtää oman kirkkonsa muotoutumisen historian kulussa
• tuntee ortodoksisia paikalliskirkkoja sekä niiden historiallista ja kulttuurista merkitystä
• näkee oman uskonnollisen perinteensä osana historiallista ketjua.

• varhaiskirkko
• Bysantin aika – oppi ja hallinto määräytyvät
• idän ja lännen kirkon ero
• Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot
• orientaaliset kirkot
• lännen kirkot

2.  Uskonoppi ja etiikka  (UO2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee ortodoksisen kirkon opin lähteet ja perusteet
• hahmottaa eri kirkkojen opillisia eroja ja eriävään kehitykseen johtaneita syitä
• tuntee ortodoksisen ihmiskuvan ja etiikan perusteet sekä ymmärtää, kuinka näiden pohjalta kirkko voi muodostaa eettisiä kannanottoja uusiin esille tuleviin kysymyksiin
• ymmärtää, että eri maiden ortodoksiset kirkot voivat päätyä erilaisiin eettisiin tulkintoihin.

• ortodoksisen opin lähteet ja pyhän käsite
• Pyhä Kolminaisuus
• Jumalansynnyttäjä
• pyhät ihmiset ja ajan pyhittäminen
• ortodoksinen ihmiskuva
• yksilö- ja yhteisöeettisiä kysymyksiä

3. Raamattutieto  (UO3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Raamatun synnyn ja rakenteen sekä taustalla vaikuttaneen kulttuurihistorian
• hahmottaa jumalakuvan kehityksen historian kulussa ja Raamatun sisällä sekä messiasodotuksen syntymisen ja täyttymisen Palestiinassa
• tuntee Raamatun käytön ortodoksisessa kirkossa ja sen liturgisessa elämässä
• ymmärtää eri Raamatun kirjojen merkityksen tämän päivän kristinuskolle ja erityisesti ortodoksiselle kirkolle sekä Raamatun merkityksen etiikan muotoutumisessa
• osaa omatoimisen Raamatun käytön.

• Jumala ja ihminen Pentateukissa
• viisauskirjallisuus
• profeetat ja messiasodotus
• evankeliumien synty ja niiden erityispiirteet
• Jeesuksen henkilö
• Apostolien tekojen kuvaus kirkon ensi vaiheista
• Paavali ja hänen kirjeensä

Syventävät kurssit

4.  Uskontojen maailmat  (UO4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
• ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
• ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä.

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan kristillisperäisiä uskontoja ja uususkontoja. 

• uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
• uskontojen pyhät kirjat ja oppi
• uskontojen eettiset ohjeet
• uskontojen kultit, rituaalit ja taide
• uskontojen suuntaukset 
• uskonnot ja yhteiskunta

5.  Ortodoksinen Suomi  (UO5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historian ja nykypäivän
• ymmärtää eri kirkkojen merkityksen suomalaisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä
• hahmottaa uskonnon ilmenemisen taiteessa
• tuntee Suomessa elävää monikansallista ortodoksista kulttuuria
• osaa jäsentää nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.

• suomalainen muinaisusko
• ortodoksit idän ja lännen välissä
• katolisuudesta luterilaisuuteen
• itsenäisen Suomen ortodoksinen kirkko
• maahanmuuttajien ortodoksinen perinne – ykseys ja erilaisuus
• uskonnollinen tilanne nykypäivän Suomessa

Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita.

Muiden uskontojen opetusta varten opetussuunnitelman perusteet annetaan erillisillä päätöksillä. Kurssien koodit muodostetaan käyttäen koodia UX ja kurssin numeroa.

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

• rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään
• kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään
• sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

Pakolliset kurssit

1.  Hyvä elämä  (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

Tavoitteet

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti
• kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
• kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan
• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä
• kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

• peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti
• hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja 
• ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi
• elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys 
• identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri elämänvaiheissa
• yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa 
• hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja tottumuksiin 

2.  Maailmankuva  (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä 
• oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja 
• kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä 
• jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle keskustelulle.

• maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde 
• maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta 
• maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti 
• koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina
• länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat 
• kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus 
• maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi 

3.  Yksilö ja yhteisö  (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille 
• oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä 
• oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista vallankäyttöä 
• oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen 
• ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

• ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen  
• vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot
• teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta 
• hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena 
• ihmisoikeudet ja niiden historia 
• poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot 
• oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena kysymyksenä 

Syventävät kurssit

4.  Kulttuuriperintö ja identiteetti  (ET4)

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana 
• tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin 
• kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä 
• oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja identiteettivalintoja kohtaan 
• perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin 
• ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt
• identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö 
• saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys 
• kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus
• etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa
• elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa 
• etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

5.  Maailman selittäminen katsomusperinteissä  (ET5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä 
• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä 
• tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa
• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä
• oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt 
• uskonnon ja uskonnollisuuden olemus 
• uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen
• ateismi ja agnostismi
• sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia 
• humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina     

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja 
• osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja 
• ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi 
• hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. 

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

Pakollinen kurssi

1.  Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta
• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys
• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet
• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Syventävät kurssit

2.  Filosofinen etiikka (FI2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
• osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein
• kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
• oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
• moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
• filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

3.  Tiedon ja todellisuuden filosofia  (FI3)  Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
• osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
• oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
• oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
• totuuden luonne ja totuusteoriat
• tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
• tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
• tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
• argumentoinnin ja päättelyn perusteita

4.  Yhteiskuntafilosofia  (FI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
• oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa
• osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
• osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa.

• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
• yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
• saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

1.  Ihminen, ympäristö ja kulttuuri  (HI1)

Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
• ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
• tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
• tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. 

Esihistoria – pyyntikulttuurin aika

• ihmisen kehitysvaiheet
• keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa

Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset

• työnjako ja kulttuurin synty
• suurten jokilaaksojen kulttuurit

Välimeren talousalue antiikin aikana

• Kreikan talouselämä
• Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
• orjuus ja antiikin ajan tekniikka

Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

• feodaaliyhteiskunta
• keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki

Löytöretket

• löytöretkien edellytykset ja seuraukset
• maailmantalouden syntyminen

Teollistuva maailma

• tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
• muutokset sukupuolten työnjaossa
• yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
• muutokset kaupunkirakenteessa

Globaali kulutusyhteiskunta

• raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
• massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
• sosialistinen suunnitelmatalous
• kolmannen maailman muotoutuminen
• kasvun rajat ja uudet haasteet

2.  Eurooppalainen ihminen  (HI2)

Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön
• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
• osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
• tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia
• tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.

Antiikin aika

• demokratian synty
• antiikin kulttuuri

Keskiajan yhtenäiskulttuuri

• keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
• uskonnon merkitys kulttuurissa

Uuden ajan murros

• renessanssi ja tiedon vallankumous
• uskonpuhdistus
• barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
• luonnontieteellisen maailmankuvan synty

Valistuksen aikakausi

• valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
• Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö

Aatteiden vuosisata

• keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
• tiede uskonnon haastajana
• porvariston vuosisata

Nykyaika

• kulttuurin pirstoutuminen
• populaarikulttuuri massaviihteeksi

3.  Kansainväliset suhteet  (HI3)

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
• ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita
• ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa.

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset

• kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
• imperialismin teoria ja käytännöt
• ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan

Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota

• eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
• toinen maailmansota seurausilmiöineen

Kylmä sota

• kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina
• kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
• kylmän sodan kriisien luonne
• Saksa kylmän sodan näyttämönä
• Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa

Uusi epävarmuuden aika

• Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
• kansainväliset rauhanpyrkimykset
• kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
• Lähi-idän ongelmakenttä
• Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
• uudet kansainväliset rakenteet

4.  Suomen historian käännekohtia  (HI4)

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
• osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan
• ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Ruotsin ajan perintö

Vallanvaihdos

• Suomen liittäminen Venäjään
• autonomian synty

Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen

• aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros

• elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
• sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
• sortokaudet ja kansanvallan synty

Suomen itsenäistymisprosessi

• Suomen itsenäistyminen
• sisällissota
• hallitusmuoto

Kahtiajaosta eheytymiseen

• oikeistoradikalismin nousu
• elintason nousu
• kulttuurista kulutustavaraa

Toinen maailmansota jälkiseurauksineen

• sodat ja jälleenrakentaminen
• ulkopolitiikan muutos

Hyvinvointivaltion rakentaminen

• rakennemuutos
• 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos

Suomen uusi kansainvälinen asema

• kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti
• suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää

Syventävät kurssit

5.  Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan  (HI5)

Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
• tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
• ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
• oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
• oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Esihistoria

• esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
• asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet

Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla

• Suomi idän ja lännen välimaastossa
• sääty-yhteiskunnan synty
• asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset

Uuden ajan uudet tuulet

• uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen

Suurvaltakausi

• suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
• talous, väestö, koulutus

Vapauden ja hyödyn aika

• kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
• kustavilaiset uudistukset
• kansallisen tietoisuuden ensi askeleet

6.  Kulttuurien kohtaaminen  (HI6)

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:

• Afrikka
• arktiset kulttuurit
• Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
• Intia
• islamin maailma
• Japani
• Kiina
• Korea
• Latinalainen Amerikka
• Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
• tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
• hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
• on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä
• pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
• kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
• saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-käsityksen rakentamiseen.

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

1.  Yhteiskuntatieto  (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
• tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
• omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
• tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys

• Suomen väestörakenne
• hyvinvointivaltion rakentuminen
• hyvinvointivaltion mahdollisuudet

Valta

• valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
• poliittiset järjestelmät

Vaikuttaminen

• demokratia ja kansalaisyhteiskunta
• globaali vaikuttaminen
• vaikuttamisen haasteet

Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät

• perusoikeudet
• tuomio- ja järjestysvalta
• turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat

Sosiaalipolitiikka

• tarkoitus, tehtävä ja muodot

2.  Taloustieto  (YH2)

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
• tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin
• saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
• tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Suomalaisten elinkeinot

• alkutuotanto
• teknologia ja teollistuminen
• palveluyhteiskunta

Taloudellinen toiminta ja yritykset

• talouden peruskäsitteet
• kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
• kilpailu ja sen muodot
• yritystoiminta ja kuluttaja

Talouselämän vaihtelut ja häiriöt

• taloudellinen kasvu
• keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina

Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat

• markkinoiden vapautuminen
• rahoitusmarkkinoiden rakenne
• rahapolitiikka ja korko

Julkinen talous ja talouspolitiikka

• verotus ja finanssipolitiikka
• politiikka ja markkinavoimat
• tulopolitiikka

Suomi kansainvälisessä kaupassa

• kansainvälistyvä talous ja Suomi
• globalisaation vaikutuksia

Suomen talouden tulevaisuudennäkymät

• uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat

Syventävät kurssit

3.  Kansalaisen lakitieto  (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
• saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
• oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
• tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana
• kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
• haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Lakitiedon perusteet

• Suomen oikeushistoria
• oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
• peruskäsitteet
• oikeudellisen tiedon hankkiminen

Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet

• perheoikeus
• työoikeus
• kuluttajansuoja
• velka, takaus ja maksukyvyttömyys
• asuminen
• muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin

Rikos- ja prosessioikeus

• oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
• rangaistukset
• kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen

4.  Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni  (YH4)

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
• oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
• tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia
• osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
• ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta.

Eurooppalainen identiteetti

• yhteiset eurooppalaiset arvot
• Euroopan unionin kansalaisuus

Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa

• Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
• suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
• erilaiset jäsenet

Euroopan unionin alueelliset vaikutukset

• nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
• alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta

Euroopan unionin haasteet

• EU:n laajeneminen
• yhteinen turvallisuuspolitiikka
• EU ja globaalit järjestelmät

Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
• hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia 
• ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
• osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta
• kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija  

• tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla
• ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa
• tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla
• ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan 
• osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.

• psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen
• psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä
• oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia
• sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit 

Syventävät kurssit

2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta
• tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä
• ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan
• ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa 
• ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. 

• yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa
• psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa
• psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen
• sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä
• psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
• psyykkisen kehityksen tutkiminen

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita
• ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta
• ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin
• tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.

• kognitiiviset perusprosessit
• vireystilan säätely, nukkuminen ja uni
• hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin
• kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus
• kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista
• tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
• ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden
• ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin
• ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa
• ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

• eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen
• tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys
• motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus
• motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa
• motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla
• motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta
• korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 

5.  Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt
• ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen
• ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen
• tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
• tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

• persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti
• persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista
• persoonallisuuden tutkiminen
• mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt
• psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa
• psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista 
• oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen 
• kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös musisoidessaan 
• syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta
• tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa
• oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa
• osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa 
• osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Pakolliset kurssit

1.  Musiikki ja minä  (MU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

2.  Moniääninen Suomi  (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

Syventävät kurssit

3.  Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

4.    Musiikki viestii ja vaikuttaa  (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

5.  Musiikkiprojekti   (MU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa
• tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa
• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin
• sekä yhteistyöhön
• oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan
• tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
• ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
• oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään
• tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
• tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
• osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.

Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus.

Pakolliset kurssit

1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
• oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja
• oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
• oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
• ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

• mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
• kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
• taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
• oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö
• kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
• kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen

2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
• oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta
• oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
• ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.

• tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
• arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
• maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
• arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta
• mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

Syventävät kurssit

3. Media ja kuvien viestit (KU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen
• ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
• oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä
• oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.

• kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
• graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
• mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa
• valokuva mediassa
• elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
• visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa

Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) 

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
• ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
• käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
• oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin.

• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa 
• aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali 

Nykytaiteen työpaja  (KU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
• oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
• oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa
• harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.

• mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset
• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
• taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
• oman produktion toteuttaminen
• visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita 

Öljyvärimaalaus (KU6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii öljyvärimaalauksen perusteet
• tutustuu huomattaviin maalareihin ja heidän teoksiinsa

• eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen öljyvärimaalauksessa
  
• kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten. väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinna rakenne ja materiaali
• maalata abstraktio, maisema tai muotokuva
• opiskelija maalaa omia aiheita

Kolmiulotteinen kuva (KU7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii kuvanveistotaiteen pääpiirteitä
• ymmärtää kolmiulotteisen kuvan käytön eri aikoina ja eri kulttuureissa
• oppii työstämään omia ajatuksiaan kolmiulotteiseen muotoon

• kolmiulotteista työskentelyä eri materiaaleilla, mm savi ja kipsi
• teknistä piirustusta ja rakennussuunnittelua

Kuvaamataidon lukiodiplomi (KU8)

Diplomityö suoritetaan opettajan ohjauksessa itsenäisesti vuosittaisten Opetushallituksen antamien valtakunnallisten aiheiden pohjalta. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa itsenäisen projektin ja tekee portfolion koko prosessista.

Työn arvioivat opettaja ja yksi koulun ulkopuolinen asiantuntija. Ennen lukiodiplomia on opiskelijan suoritettava vähintään viisi muuta kuvaamataidon kurssia.

Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa
• saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen
• osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita
• toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua luonnonarvoja kunnioittaen
• osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä.

Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

Opiskelija saa päättötodistukseen numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän.

Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Kurssien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vuodenajat niin, että pakollisten kurssien aikana pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa tulee korostaa liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Opiskelussa huomioidaan turvallisuus ryhmiä muodostettaessa.

1. Liikkuen yhdessä ja erikseen (LI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
• oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
• kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä
• saa perustiedot

• tanssi eri muodoissaan, erityisesti vanhojen tanssit
• fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
• sisäpalloilu, mailapelit

2. Kunto- ja taitokurssi (LI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
• saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
• saa myönteisiä liikuntakokemuksia
• tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
• ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.

• fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
• lihashuolto ja rentoutus
• sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
• voimistelu eri muodoissaan
• tanssi eri muodoissaan
• talviliikunta
• uinti ja vesipelastus
• yleisurheilu
• suunnistus ja luontoliikunta

Syventävät kurssit

Kurssien tavoitteena on opiskelijalähtöisyyden korostuminen, yhteistoiminnallisuuden edistäminen ja koulun yhteishengen vahvistaminen. Syventävien kurssin sisältöjen tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä.

3. Virkisty liikunnasta (LI3)

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

4.  Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssilla pelataan mahdollisimman monia pallopelejä.

5. Kuntoliikunta (LI5)

Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Lisäksi kurssilla pureudutaan eri liikuntalajien tekniikoihin ja taktiikoihin.

Soveltavat kurssit

6. Maastokurssi (LI6)

Viikonloppukurssi toukokuussa. Liikumme pyörällä tai vaellamme. Perehdymme jokamiehen oikeuksiin, ruuan valmistukseen maasto-olosuhteissa, ensiaputaitoihin ja ryhmätoimintaan.

7. Rytmi veressä – tanssikurssi (LI7)

Kurssilla tutustutaan tanssin eri muotoihin sekä kokeillaan rytmillisiä kuntoilumuotoja kuten hydrobic ja aerobic.

8. Liikunnan lukiodiplomi (LI8)

Kurssi suoritetaan opettajan ohjauksessa kouluajan ulkopuolella. Kurssivaatimuksena on neljän liikuntakurssin suorittaminen. Kurssin sisältö määräytyy opetushallituksen ohjeiden mukaan.

Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää työ- ja toimintakyvyn, turvallisuuden sekä sairauksien ehkäisyn ja terveyden edistämisen merkityksen
• osaa käyttää terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä keskeisiä käsitteitä
• ymmärtää sairauksien, erityisesti kansantautien ja tartuntatautien, ehkäisyn merkityksen ja tuntee niiden keskeisiä ehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta
• pohtii terveyttä koskevia arvokysymyksiä ja osaa perustella omia valintojaan ja oppii arvostamaan terveyttä voimavarana sekä edistämään terveyttä
• tuntee kansanterveyden historiallista kehitystä ja väestöryhmien välisten terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• tuntee terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalveluja sekä kansanterveyteen liittyvää kansalaistoimintaa
• perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin sekä osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa ja erilaisia terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä.

Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa voidaan käyttää kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä.

Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan terveystiedosta päättötodistukseen suoritusmerkinnän, jos suoritettuja kursseja on vain yksi.

Pakollinen kurssi

1.  Terveyden perusteet  (TT1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 

• tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
• tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa
• tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
• osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta
• tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

• työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
• seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
• kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen
• sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
• terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
• terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
• terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä

Syventävät kurssit

2.  Nuoret, terveys, ja arkielämä  (TT2)

Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu‑ ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
• osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
• osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
• osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja.

• itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
• vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
• elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen
• ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
• fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
• seksuaaliterveys
• terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
• tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta

3.  Terveys ja tutkimus (TT3)

Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
• osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa
• toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään
• osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet 
• osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta.

• terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä
• terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät
• terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet
• tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio
• terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana.

Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatko-opintosuunnitelmansa.

Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa tulee ohjata siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja työskentelystä ulkomailla.

Pakollinen kurssi

1.  Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)   

Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin.

Opinto-ohjauksen kurssilla tulee käsitellä kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

• opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
• itsetuntemus
• omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
• työelämätietous 
• ylioppilastutkinto
• ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen
• jatko-opintoihin hakeutuminen 
• työelämään siirtyminen

Syventävä kurssi

2.  Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta  (OP2) 

Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. 

Opetussuunnitelmassa määritellään opinto-ohjauksen syventävän kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kunkin koulun opiskelijoiden keskeisten tarpeiden pohjalta painottaen alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kysymyksiä, itsetuntemusta ja opiskelun taitoja tai ammatti- ja urasuunnittelua tai käsitellen kaikkia osa-alueita yhdessä.

Arvioinnin kohteena ovat tiedot, taidot ja asenteet yksilölliset edellytykset huomioon ottaen, myös itsearviointi.

1.  Kulinaarinen kertauskurssi (KO1)

• kotitalouden tietojen syventäminen
• taitojen kehittäminen
• positiivisten asenteiden luominen kotitaloustyöhön
• kansallisen perinteen arvostaminen ja
• kansainvälistymisen merkityksen tiedostaminen kotitalouden toiminnassa ja ihmissuhteiden hoidossa

• hallitsee perustiedot ja –taidot ja osaa soveltaa niitä käytännössä
• oppii jalostamaan reseptejä omien makumieltymystensä mukaisesti
• osaa käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan ruoanvalmistuksessa
• tutustuu erikoisruokavalioihin
• ymmärtää suomalaisen ruokakulttuurin rikkauden
• tutustuu eri maiden ruokakulttuureihin ja ruokalajeihin
• opettelee tapakulttuuria
• Kurssin sisältöön vaikuttavat ryhmän koko, taidot ja toiveet.

2.  Mestarileipurit (KO2)

• kotitalouden tietojen syventäminen
• taitojen kehittäminen
• positiivisten asenteiden luominen kotitaloustyöhön
• ymmärtää kotitalouksien kansantaloudellinen merkitys

• erilaisten leivonnaisten valmistus
• omien ohjeiden kehittely
• ruoanvalmistus
• käytös- ja tapatietous
• talous- kuluttajatietous
• Kurssin sisältöön vaikuttavat ryhmän koko, taidot ja toiveet.

3.  Käytös-, tapa- ja juhlakurssi (KO3)

• oppilas osaa käyttäytyä erilaisissa tilanteissa
• tuntee suomalaista ja eri maiden tapakulttuuria
• osaa järjestää perhejuhlia

• toisen ihmisen huomioonottaminen
• erilaisten tilanteiden hallinta
• perinteen vaaliminen
• uusien vaikutteiden arvioiminen
• oman tapakulttuurimme ominaispiirteiden tunnistaminen
• muiden maiden tapakulttuurin ominaispiirteiden tunnistaminen
• suomalainen ruokakulttuuri
• perhejuhlien suunnittelu ja järjestäminen

Kurssit ovat osittain virallisen ATK-ajokortin (A) mukaisia. Kursseilla opitaan ymmärtämään tietotekniikan yhteiskunnallista merkitystä, mm. tietojärjestelmien käyttötarkoitusta, sähköistä asiointia ja tekijänoikeuslakia. Oppilas saa käsityksen laitteiden ja ohjelmistojen käyttötavoista sekä toimintaperiaatteista. Hän oppii tuntemaan alan peruskäsitteet. Hän kykenee vertailemaan laitteisto- ja ohjelmistovalintoja tietokoneen ostotilanteessa.

Kurssien tavoitteena on oppia käyttämään tietokonetta ja sen oheislaitteita itsenäisesti, hallitsemaan käyttöjärjestelmän keskeiset piirteet ja oppia käyttämään keskeisimpiä työvälineohjelmia, kuten tekstinkäsittely (Word), taulukkolaskenta (Excel), tietokantojen käyttö (Access), kuvankäsittely (Paint, PaintShopPro), esitysgrafiikka (PowerPoint), Internet ja sähköposti. Kurssien yhteydessä voi omakustannushintaan (kursseilla 5-6) suorittaa Tietoyhteiskunnan kehittämis-keskus ry:n (Tieke) virallisen Atk-ajokorttitutkinnon. Tämä todistus kelpaa työnantajille osoitukseksi tietokoneen käyttötaidosta. Arviointi numeerinen. Opettaja päättää sisällön käsittelyjärjestyksestä mm. oppilaiden esitietojen perusteella. Kuitenkin kursseilla 5-6 opiskellaan ajokorttitutkinnon vaatimusten lisäksi Internet-kotisivujen laatimista hyvien käyttöliittymän suunnitteluperiaatteiden mukaisesti.

7.  Ohjelmoinnin perusteet  (AT7)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tekemään pieniä tietokoneella toimivia ohjelmia. Kurssilla käydään läpi ohjelmien tekeminen alkusuunnittelusta valmiin ohjelman testaamiseen asti. Tutustutaan mahdollisimman monipuolisesti ohjelman rakenteisiin. Kurssille ei vaadita aikaisempaa ohjelmointikokemusta. Arviointi suoritusmerkintä tai numeerinen opettajan harkinnan mukaan. Kurssi on yhteinen Porlammin yläasteen kanssa. Kurssi on tarkoitettu lähinnä 9. luokkalaisille. Kurssille tulevilta edellytetään tietokoneen peruskäyttötaitoa ja positiivista suhtautumista matemaattisten ongelmien ratkaisumenetelmiin.

"Opiskelijalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Opinnoissa eteneminen

Etenemiseste

Oppiaineen opinnoissa eteneminen estyy, mikäli kahdesta kurssikuvauksissa peräkkäin numeroiduista kursseista on hylätty arvosana. Jotta aineen opintoja voisi jatkaa, täytyy hylätty kurssi suorittaa hyväksytysti. Mikäli tämä on ristiriidassa kohdassa 6.3 määrätyn oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimuksen kanssa, noudatetaan siinä annettua ehtoa.

Hylättyä kurssia voi yrittää korottaa vain kerran välittömästi jakson jälkeen pidettävässä uusintakuulustelussa. Jos kurssi jää hylätyksi, sen voi suorittaa hyväksytyksi osallistumalla kurssille uudelleen.

Hyväksytyn kurssin uusiminen

Jos opiskelija haluaa suorittaa uudelleen jonkin kurssin, voi hän yhden kerran yrittää kurssiarvosanansa korottamista erikseen elokuussa tai tammikuussa järjestettävänä hyväksytyn uusintapäivänä tai osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen. Parempi suoritus jää voimaan.

"Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)

"Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista." (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella

välttää opintojen päällekkäisyyttä ja siten lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

Arvosana-asteikot

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.

1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän.
2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.

3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu).

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tehdään siitä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta.
Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä.