2 OPISKELUN YLEINEN TUKI

ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan
arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän
tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle
tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä
oikeudenmukaisuus, tasa-arvo
esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta
opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen
toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria
ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä
tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä
ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus
muita kulttuureita ja monikulttuurisuus
ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä
kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa
tapakulttuurien merkitys.

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana.

Oppilas oppii:

ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää
kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa
suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä
tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti
käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa
viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus
median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen ja yhteistyö median kanssa
lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus
viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan.

ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta
muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen
osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä
kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti
toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia
tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta
demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa
erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa
verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi
osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi
yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelämään tutustuminen

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden
havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja
edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla
ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä
yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista
ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa
ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari
oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot
toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen.

tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi
edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti
toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti
toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä
vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen
tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen

onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä

työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus
terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja
väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt
muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet
lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen
turvallisuutta edistävät palvelut
kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä.

ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä
käyttämään teknologiaa vastuullisesti
käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä
teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina
teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari
tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö
teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset
tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

2 OPISKELUN YLEINEN TUKI

2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Koulusta voidaan ottaa yhteyttä kotiin nuoren koulunkäyntiä koskevissa asioissa. Myös vanhempien toivotaan pitävän yhteyttä kouluun. Koulun taholta pidetään suotavana, että oppilaiden huoltajat seuraavat nuorten koulunkäyntiä, vaikka vastuu opiskelusta siirtyy vähitellen yhä enemmän nuorelle itselleen.

Perinteinen huoltajien ja opettajien kohtaamistilanne on vanhempainilta. Se on koulu- ja kotiväen tapaaminen, jossa opettajat, vanhemmat ja myös oppilaat voivat olla mukana pohtimassa, suunnittelemassa ja toteuttamassa yhteisiä asioita. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa.

2.2 Oppilaskunta

Yläasteen oppilaskuntaan kuuluvat kaikki yläasteen oppilaat. Oppilaat valitsevat keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen. Hallituksen jäsenet tiedottavat yhteisistä asioista omalle luokalleen ja suunnittelevat ja organisoivat toimintoja ja tapahtumia, joiden toteuttamiseen kaikki oppilaat osallistuvat. Yksi opettajista toimii oppilaskunnan ohjaajana.

Oppilaskuntatoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat koulun ilmapiirin, yhteishengen ja viihtyvyyden parantaminen. Oppilaskunta järjestää ohjelmallisia iltapäiviä, liikuntapäiviä ja muita yhteisiä tapahtumia. Yhteiseen toimintaan kerätään varoja mm. järjestämällä myyjäisiä ja vanhempainiltojen kahvituksia. Oppilaskunta voi toteuttaa ja organisoida myös kerhotoimintaa.

2.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Porlammin yläaste toimii monin tavoin sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja alueen asukkaisiin. Oheisella kuviolla kuvataan näitä yhteyksiä ja sidoksia sekä yhteistyösuhteita.

PORLAMMIN YLÄASTE

oppilaat, opettajat, henkilökunta

JOHTOKUNTA

KODIT

Kuntien:
terveydenhuolto
sosiaalitoimi
koulutoimi
kirjastot
sivistystoimi
elinkeinotoimi
liikunta- ja nuorisotoimi

poliisi

puolustusvoimat

Lapinjärven koulutuskeskus

muut viranomaiset

seurakunnat

järjestöt

yritykset
(TET, vierailut,
asiantuntijat eri aineiden tunneilla, yhteis-
projektit)

lähikuntien oppilaitokset

kansalais- ja työväenopistot

yhteistyökoulut

ARTJÄRVI LAPINJÄRVI MYRSKYLÄ

Kuvio 1. Porlammin lukion sidosryhmät ja yhteistyötahot

2.4 Oppilaanohjauksen tehtävä, toteuttaminen ja tavoitteet

Oppilaanohjauksen tehtävät koulussa

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehittymistä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään

koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Ohjauksen toteuttaminen kouluyhteisössä

Jokainen opettaja huolehtii oman aineensa oppimisen ja opiskelun ohjauksesta ja pyrkii puuttumaan opiskeluvaikeuksiin ja oppilaita kohtaaviin ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aineenopettaja ohjaa oppilasta oman aineensa opiskelussa. Luokanvalvoja seuraa oppilaan koulunkäyntiä ja opintojen sujumista ja pitää yhteyttä oppilaiden koteihin. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa, ainevalinnoissa, ammatillisessa suuntautumisessa ja hakeutumisessa jatko-opintoihin. Tarvittaessa käytetään erityisopettajan, terveydenhoitajan tai koulupsykologin asiantuntemusta ja ohjataan oppilas ja perhe tarkoituksenmukaisen avun lähteelle. Aineenopettajien, luokanvalvojien, opinto-ohjaajan, erityisopettajan, terveydenhoitajan ja koulupsykologin yhteistyöllä tavoitellaan opintojen sujuvuutta ja opiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta.

Oppilaanohjauksen tavoitteet

Oppilas:

oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen
oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatiulanteissa
oppii tuntemaan erilaisia oppimistyylejä
oppii kehittämään opiskelutaitojaan
oppii arvioimaan omaa toimintaansa
saa tukea ja ohjausta koulutuksen nivelvaiheissa ja valintatilanteissa
oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta ja elämää varten
oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä
oppii käyttämään tiedon hankinnassa tieto- ja viestintätekniikkaa
oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan
oppii toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan
saa tukea ja ohjausta ammatinvalinnassa
kasvaa monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen

2.5 Oppilaanohjaus oppiaineena

7. luokka

7. luokalla on 20 tuntia luokkamuotoista ohjausta syyslukukaudella. Oppituntien sisältö:

yläasteelle siirtyminen
perusopetuksen rakenne ja opinnoissa eteneminen
oppilasarviointi
luokan ryhmäytyminen
opiskelutekniikka
valinnaiset aineet yläasteella

Pienryhmä- ja henkilökohtaisessa ohjauksessa käsitellään valinnaisaineiden valintaa ja mahdollisia oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia.

Työelämään tutustumista on yksi koulupäivä. Oppilas tutustuu oman koulun töihin eli toimii koulun keittäjien ja siivoojien apuna ja arvioi työtä ja omaa suoriutumistaan.

8. luokka

8. luokalla on 20 tuntia luokkamuotoista ohjausta kevätlukukaudella. Oppituntien sisältö:

itsetuntemuksen kehittämistä
työelämätietoutta
töihin ja ammatteihin tutustumista
Suomen koulutusjärjestelmä
oman ammatillisen suuntautumisen hahmottelua

Pienryhmä- ja henkilökohtaisessa ohjauksessa käsitellään elämän suunnittelua, valintoja ja mahdollisia oppimis- ja sosiaalisia ongelmia.

Työelämään tutustumista on kolme koulupäivää. Oppilaat tutustuvat huoltajan tai muun tutun henkilön työhön ja tekevät tutustumiskohteesta raportin esiteltäväksi koulussa.

9. luokka

9. luokalla on 40 tuntia luokkamuotoista ohjausta. Oppituntien sisältö:

koulutusmahdollisuudet peruskoulun jälkeen
ammatinvalinnan perusteet
yhteishaku 2. asteen koulutukseen
ammatillisen koulutuksen vaihtoehdot
lukio-opintojen sisältö ja ainevalinnat
korkea-asteen koulutus
työelämän pelisääntöjä
opintojen rahoitus
ohjaus-, neuvonta- ja tiedotuspalvelut
opiskelu ja työskentely ulkomailla
tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Henkilökohtaisessa ja pienryhmäohjauksessa paneudutaan selkiyttämään uranvalintaa ja löytämään jokaisen oppilaan persoonallisuudelle ja edellytyksille sopiva koulutustie.

Työelämään tutustumista on 9. luokalla 10 koulupäivää yhdessä tai kahdessa erässä. Oppilas tutustuu itse valitsemaansa ammattiin ja työpaikkaan ja laatii TET-jaksostaan raportin esitettäväksi koulussa.

2.6 Tukioppilastoiminta

Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Koulujen tukioppilastoiminnan tukena ja toiminnan kehittäjänä toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Jokainen koulu toteuttaa omannäköistä toimintaa, ja toimintamuodot saattavat vaihdella.

Tukioppilaat ovat 8.-9. luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja heidän tukenaan. Tukioppilaiden koulutus on vähintään 16 oppitunnin mittainen. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat tarvitsevat työnsä avuksi koko kouluyhteisön tuen. Tukioppilastoiminnan avulla aktivoidaan koko kouluyhteisöä osallistumaan.

Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuuden periaatteet näkyvät haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen.

Tukioppilastoiminnassa eräs keskeisimmistä elementeistä on nuorten mahdollisuus suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Nuorten omaehtoinen toiminta antaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He tietävät omaan ikäänsä ja kehitykseensä liittyvät asiat parhaiten. Lisäksi nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan.

Tukioppilaat ovat keskeisessä roolissa Koulurauha-ohjelman toteuttamisessa omissa kouluissaan. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen ja Poliisin vuosittain yhdessä oppilaiden ja opettajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa toteuttama ohjelma. Sen avulla halutaan korostaa jokaisen oppilaan, kodin ja opettajan sekä muiden yhteistyökumppaneiden roolia koulurauhan ylläpitämisessä. Koulurauha-ohjelman avulla rakennetaan yhteisen välittämisen tunnetta, yhteisvastuuta; se haastaa koulurauhan rakentamiseen koko lukuvuoden ajan.

OHJAAJA

Tukioppilastoiminnan edellytys on koulussa toimiva aikuinen, joka ohjaa toimintaa. Vaikka tukioppilastoiminta onkin nuorten omaehtoista tekemistä, tarvitaan aikuista tukijaksi ja kannustajaksi.

Tukioppilasohjaaja:

ohjaa koulunsa tukioppilastoimintaa
vastaa tukioppilaiden valintaprosessista
antaa tukioppilaille peruskoulutuksen
huolehtii siitä, että toiminta noudattaa koulun arvoja ja on tukioppilastoiminnan tavoitteiden mukaista
tapaa oppilaita säännöllisesti
mahdollistaa tukioppilaille toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin
tiedottaa toiminnasta muulle kouluhenkilöstölle yhdessä tukioppilaiden kanssa sekä informoi tukioppilaita
on MLL:n yhteistyökumppani
on käynyt MLL:n järjestämän tukioppilasohjaajan koulutuksen.

TUKIOPPILAS

Tukioppilaaksi haluavan nuoren ei tarvitse olla mallioppilas, vaan hänen on oltava luotettava, sovitteleva ja reilu kaveri, joka on kykenevä aktivoimaan toisia. Tukioppilaaksi sopiva nuori

on valmis sitoutumaan tukioppilastoiminnan yleisiin tavoitteisiin, on empaattinen ja hyväksyy monenlaiset elämisen mallit. Lisäksi tukioppilaalta vaaditaan, että hän on oma itsensä, on aktiivinen toiminnassa ja suhtautuu toimintaan järkevästi eikä aseta ylisuuria odotuksia itselleen ja toiminnalle.

2.7 Tukioppilastoiminta Porlammin yläasteella

TOIMINTATAVAT

Keskeisimpiä tukioppilaiden toimintoja ovat uusien oppilasryhmien kummeina toimiminen ja ryhmäytymisen tukeminen oppitunteja pitämällä ja toiminnallisia tutustumisleikkejä järjestämällä, koulun ja nuorten palveluista sekä harrastuksista tiedottaminen ja luotettavana keskustelukumppanina toimiminen. Tarvittaessa tukioppilas ohjaa muiden palveluiden piiriin ja voi tiedottaa oppilashuoltoryhmälle vakavista ongelmista, kuten koulukiusaamistapauksista. Lisäksi tukioppilaat järjestävät erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja tempauksia. Koulujen alkaessa tukioppilaat julistavat valtakunnallisen Koulurauhan.

TUKIOPPILAIDEN VALINTA

Tukioppilaaksi pyrkivät täyttävät lomakkeen tai tekevät vapaamuotoisen hakemuksen, jossa he kertovat omista motiiveistaan ryhtyä tukioppilaaksi. Hakemusta tehdessään nuori pohtii omia tavoitteitaan ja käsityksiään tukioppilastoiminnasta. Hakemus osoitetaan tukioppilasohjaajalle, joka voi käyttää vanhoja tukioppilaita ja opettajia apunaan uusia tukioppilaita valitessa. Asema on vakiintunut ja siihen kohdistetaan riittävästi resursseja.

KOULUN TARJOAMAT RESURSSIT

Tukioppilastoiminta järjestetään Porlammin yläasteella 8. luokan keväällä valinnaiskurssina. Tukioppilaskoulutusta on tuolloin 2h/vk. 9.luokalla tukioppilaat toimivat tehtävässään koko lukuvuoden oman opiskelunsa ohella.

2.8 Tukiopetus

Tukiopetus on luonteeltaan tilapäistä oppimisen tukemista. Tukiopetusta opettajat antavat tarpeen mukaan. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin koulu arvioi oppilaan menestymisen oppiaineessa tai aineryhmässä heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta voidaan antaa oppilaan tai opettajan aloitteesta, jos vanhemmilta on lupa tukiopetuksen järjestämiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi valvoa ja ohjata myös koulunkäyntiavustaja.

Koulun tulee vuosittain varata tukiopetukseen riittävä tuntimäärä. Ulkomailta palaavien oppilaiden ja pakolaislasten tukiopetukseen on lisäksi käytettävissä valtion menoarviossa vuosittain erikseen varattava määräraha, jonka kouluhallitus jakaa kunnille ja koululautakunta koulujen käyttöön erikseen annettavien ohjeiden mukaan.

2.9 Oppilashuolto ja siihen liittyvä yhteistyö

Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuoltotyötä suoritetaan yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Koulu voi ottaa huomioon vain ne tiedot, jotka huoltaja tai oppilas on antanut koululle. Esimerkiksi astma, allergiat, diabetes, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet on otettava opetuksessa huomioon ja järjestettävä olosuhteet koulutyössä siten, ettei oppilaan terveydentilaa vaaranneta. Koulussa toimii joka viikko kokoontuva oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat erityisopettaja, rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi sekä tarvittaessa luokanvalvoja ja sosiaalityöntekijä.

Koulukyyditys ja -ruoka sekä terveydenhoito ja hammashoito ovat kunnan kaikille koululaisille järjestämiä palveluja.

Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet:

Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki koulun opettajat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhoitaja, psykologi ja tarvittaessa muu henkilöstö. Oppilashuoltotyöllä pyritään edistämään kouluyhteisön terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja vuorovaikutusta. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea ja ohjausta koulunkäyntiinsä. Oppilashuoltohenkilöstö osallistuu oppimissuunnitelmien ja/tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien laatimiseen ja seuraamiseen sekä jatko-opintojen suunnitteluun. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty.

Oppilashuolto toimii yhteistyössä kodin, koulun, oppilashuoltopalvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa.

Oppilashuollon toimenpiteitä ja työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi:

Poissaolot:

· Poissaolojen seuranta kuuluu luokanvalvojalle. Oppilaiden aiheettomia ja/tai runsaita poissaoloja käsitellään oppilashuoltoryhmässä.

Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä:

Kiusaamistilanteiden selvittämiseksi koulussa toteutetaan vuosittain kiusaamiskysely, jossa voidaan myös nimetä kiusaajat ja antaa tietoa kiusaamistavoista. Lisäksi tietoa mahdollisesta kiusaamisesta saadaan vanhempien ja oppilaiden ottaessa yhteyttä koulun henkilökuntaan tai tukioppilaisiin. Lyhytkestoisesta tai satunnaisesta kiusaamistapauksesta tiedotetaan luokanvalvojalle, joka pääsääntöisesti ottaa yhteyttä vanhempiin ja tarvittaessa määrää kiusaajalle rangaistuksen. Pitkäkestoisesta kiusaamistapauksesta tiedotetaan aina oppilashuoltoryhmälle, joka selvittää tilanteen tapauskohtaisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kiusatun, kiusaajan, heidän vanhempiensa ja muiden viranomaisten kanssa. Väkivaltatapauksissa huolehditaan ensiavusta ja hoitoon toimittamisesta ja väkivallan asteesta riippuen otetaan yhteys poliisiin tai muuten asian hoitaa rehtori. Ellei asiassa nosteta syytettä, mahdollisen rangaistusseuraamuksen määrää koulun johtokunta. Väkivallalla tarkoitetaan tässä sellaista toimintaa, jossa lääkäri saattaisi todeta fyysisen vamman syntyneen.

Mielenterveyskysymykset:

Mikäli luokanvalvoja tai koulun muu opettaja havaitsee tai saa tietoonsa oppilaan mielenterveyteen liittyviä ongelmia, hän ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään, jossa asia käsitellään ja tarvittaessa oppilas ohjataan koulupsykologin arvioitavaksi ja mahdollisesti saamaan muita nuorten mielenterveyspalveluja.

Tupakointi ja päihteiden käyttö:

Tupakointi ja päihteiden käyttö koulussa on kielletty ja mahdollista käyttöä seurataan päivittäin, ja tarvittaessa käyttöön ja näkyvään hallussapitoon puututaan välittömästi. Huoltajalle tiedotetaan oppilaan tietoon tulleesta tupakoinnista tai päihteiden käytöstä. Tarvittaessa asiaa käsitellään myös oppilashuoltoryhmässä, joka päättää menettelytavoista oppilaan päihteidenkäytön suhteen. Mikäli oppilas esiintyy kouluaikana päihtyneenä tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena toimitaan koulun kriisisuunnitelman mukaisesti.

Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset:

Onnettomuus- ja kuolemantapauksissa toimitaan koulun kriisisuunnitelman mukaisesti.

Koulukuljetukset:

Lapinjärven koulutoimenjohtaja päättää kuljetuksista yhdessä liikenneyrittäjien kanssa . Tämä koskee mm. reittejä, jatkokuljetuksia ja matkustajamääriä. Koulu voi järjestää yläasteen oppilaille satunnaisesti kuljetuksia eri liikennevälineillä opintoretkiä, jälki-istuntoja ja yms. vuoksi. Paluukuljetusten osalta koulu hoitaa järjestyksenvalvonnan koulun alueella. Hätätapauksissa, esim. bussin rikkoutuessa talvipakkasella, koulu voi avustaa korvaavissa kuljetuksissa.

Kouluruokailu:

Kouluruokailun ravitsemustavoitteet asettaa kouluruokailua ohjaava opettaja yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa. Tavoitteet ovat yhdensuuntaiset kouluruokailua koskevien valtakunnallisten suositusten kanssa. Kouluruokailun terveydelliset ja tapakasvatukselliset tavoitteet määritellään koulun terveystiedon, biologian ja kotitalouden tunneilla. Tavoitteena on, että oppilas sisäistää eri ravintoaineiden terveysvaikutukset.

2.10 Kerhotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa.

Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia.

Kerhotoiminnan tavoitteet ovat:

kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen
lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen
mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen
mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen
luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen
lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan
mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen
harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen.

3 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

3.1 Laaja –alainen erityisopetus

Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Erityisopetus järjestetään joko muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, osa-aikaisena erityisopetuksena tai oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen tietyissä oppiaineissa. Useammassa kuin 3-4 oppiaineessa erityisopetusta tarvitseva oppilas pyritään siirtämään erityisluokalle. Erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tulee tehdä päätös, ja vastaavasti, mikäli oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

Yläasteella erityisopetusta saavat oppilaat, joilla on lukemis-, kirjoittamis-, tai muita oppimisen erityisvaikeuksia. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä ja sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Erityisopetusta annetaan yksilö- ja pienryhmäopetuksena erityisopetustilassa tai samanaikaisopetuksena luokassa. Erityisopetuksen tarpeen määrittelevät erityisopettaja, aineenopettaja, oppilas ja hänen vanhempansa tai muu oppilashuoltohenkilöstö.

Erityisopetuksen asianmukainen järjestäminen edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen.

Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppimisvaikeuksisia oppilaita selviytymään peruskoulun oppimäärästä sekä tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti. Erityisopetuksessa korostetaan tiedollisten tavoitteiden ohella sosiaalisia tavoitteita ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kuntouttavia ja terapeuttisia opetusmenetelmiä. Erityisopetus suunnitellaan oppilaan lähtötasolle sopivaksi ja se etenee yksilöllisten tavoitteiden mukaan. Erityisopettaja toimii jatkuvassa yhteistyössä oppilaan vanhempien, aineenopettajien, opinto-ohjaajan ja muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

Erityisopetukseen otettu tai siirretty oppilas voidaan integroida yleisopetuksen opetusryhmään, jos opetukselliset ja muut olosuhteet yleisopetuksen ryhmässä ovat oppilaan oppimisen kannalta suotuisat, ja tarpeelliset tukitoimet voidaan toteuttaa. Yleisopetukseen integroidun erityisoppilaan saamia tukitoimia voivat olla

1-3 oppiaineen mukautettu opetussuunnitelma
henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja
osa-aikainen erityisopetus
Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Erityisen painavista syistä oppilas voidaan vapauttaa jonkin aineen opiskelusta. Tällöin tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta siten, ettei oppilaan vuosiviikkotuntimäärä vähene.

Silloin, kun erityisopetus on osa-aikaista ja laaja-alaista, yleisopetuksen oppimääriin perustuvaa opetusta, oppilas voi erityisopetusjakson jälkeen siirtyä takaisin omaan opetusryhmäänsä. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli oppilaan oppimisvalmiudet niin edellyttävät, erityisopetus voi olla myös jatkuvampaa, henkilökohtaiseen (HOJKS) opetussuunnitelmaan pohjautuvaa opetusta. Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jonka laatimiseen osallistuvat erityisopettaja, mahdollisesti aineenopettaja, opinto-ohjaaja, oppilas itse, hänen huoltajansa sekä tarvittaessa muita oppilashuollon henkilöitä.

3.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä naiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet
oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä
niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit
kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä
henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa
tukipalvelujen toteutumisen seuranta.
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

Oppilaan arviointi perustuu yleisiin oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Suunnitelman laatimiseen osallistuvat erityisopettaja, mahdollisesti oppilaan muut opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä oppilas itse ja hänen huoltajansa.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. Mikäli koulu arvioi oppilaalla olevan erityislahjakkuutta jossain oppiaineessa, hänelle voidaan laatia ainekohtainen oppimissuunnitelma, johon voi sisältyä ryhmäopetuksen ulkopuolisia osioita.

3.3 Erityisoppilaiden ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa

6. luokan aikana erityisopettaja ja opinto-ohjaaja käyvät tutustumassa 6. luokkien oppilaisiin ja valmistelemassa heitä yläasteelle siirtymiseen. Samalla he kartoittavat luokanopettajan kanssa oppilaiden vahvuudet, heikkoudet ja yläasteella mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Jos oppilaalle on ala-asteen aikana laadittu HOJKS, sen toteutusta jatketaan yläasteella. Laaja-alaisen erityisopetuksen tarvitsijoille varataan resursseja yläasteen erityisopetuksesta.

Oppimisvaikeudet pyritään tutkimaan 6. luokan loppuun mennessä, jotta mahdollinen mukautettu opetussuunnitelma voidaan aloittaa heti 7. luokan alkaessa. Erityistä huomiota kiinnitetään 6.-luokkalaisten sosiaalisiin suhteisiin ja pyritään muodostamaan 7.luokat mahdollisimman hyvin toimiviksi ryhmiksi.

Kun erityisoppilas siirtyy ammatilliseen koulutukseen, hänen sijoittumisestaan sovitaan hyvissä ajoin vastaanottavan ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Oppilaan yhteishakulomakkeeseen liitetään ns. joustavan valinnan lomake. Oppilaan lähtiessä yläasteelta hän saa mukaansa oman HOJKS:nsa, jonka hän vie vastaanottavaan ammatilliseen oppilaitokseen syksyllä koulun alkaessa. Ammatillinen oppilaitos jatkaa HOJKS:n toteuttamista.

3.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Maahanmuuttajaoppilaiden tukiopetuksen tarve määritellään oppilaskohtaisesti. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Vaihto-oppilaille laaditaan työjärjestys oppilaan edellytysten ja valintojen mukaisesti. Samoin menetellään mahdollisessa ystävyyskoulun oppilasvaihdossa. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä ystävyyskoulujen kanssa.

Maahanmuuttajaoppilaat arvostellaan mahdollisimman pitkälti peruskoulun yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan aluksi arvostella merkinnällä hyväksytty/hylätty, sanallisella arviolla tai osallistumismerkinnällä. Oppilaan kielitaidon karttuessa lisätään numeroin arvosteltavien aineiden määrää. Päästötodistukseen arvostellaan kaikki oppiaineet numeroin. Vieraskielisen oppilaan äidinkielen oppiaine voidaan arvostella suomi toisena kielenä -opetukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan.

4 OPPILASARVIOINTI

4.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Perusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

4.2 Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

4.3 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit:

Arvosana 10

Toisten huomioon ottaminen Oppilas edistää työrauhan syntymistä. Oppilas on kohtelias, ystävällinen ja aina auttavainen.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta. Hän kehittää työskentely ympäristöään. Hän noudattaa ja ylläpitää yleistä siisteyttä.

Työn arvostus Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti. Hän antaa kannustavaa palautetta toisten töistä.

Sääntöjen noudattaminen Oppilas noudattaa esimerkillisesti annettuja ohjeita.

Arvosana 9

Toisten huomioon ottaminen Oppilas antaa työrauhan ja ottaa muiden mielipiteet huomioon. Hän on avulias, yhteistyöhaluinen ja kohtelias.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas huolehtii yhteisestä omaisuudesta. Hän huolehtii ympäristöstään ja noudattaa yleistä siisteyttä.

Työn arvostus Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti. Hän osaa rakentavaa palautetta.

Sääntöjen noudattaminen Oppilas noudattaa annettuja ohjeita.

Arvosana 8

Toisten huomioon ottaminen Oppilas on kielenkäytössään asiallinen. Hän ei yleensä häiritse työrauhaa.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas pitää oman lähiympäristönsä siistinä.

Työn arvostus Oppilas saattaa työnsä loppuun. Hän käsittelee työnsä tuotoksia huolellisesti.

Sääntöjen noudattaminen Oppilas noudattaa yleensä annettuja ohjeita.

Arvosana 7

Toisten huomioon ottaminen Oppilaalla on vaikeuksia yhteistyössä muiden kanssa. Hän häiritsee työrauhaa ja hänen kielenkäyttönsä on ajoittain epäasiallista.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas ei aina huolehdi työskentelyympäristönsä siisteydestä.

Työn arvostus Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan ohjausta ajoittain. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on ajoittain huolimatonta.

Sääntöjen noudattaminen Oppilas ei aina noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Arvosana 6

Toisten huomioon ottaminen Oppilas häiritsee opetusta ja työrauhaa. Hän on epäystävällinen ja epäkohtelias. Yhteistyö muiden kanssa tuottaa hänelle toistuvasti vaikeuksia.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas on välinpitämätön työskentely ympäristönsä siisteydestä. Hän noudattaa kehotuksesta ohjeita.

Työn arvostus Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan ohjausta toistuvasti. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on huolimatonta.

Sääntöjen noudattaminen Oppilas rikkoo yhteisesti sovittuja sääntöjä.

Arvosana 5

Toisten huomioon ottaminen Oppilas häiritsee opetusta jatkuvasti. Hän on yhteistyöhaluton. Hän käyttäytyy muita kohtaan röyhkeästi ja väkivaltaisesti.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas sotkee työympäristöään.

Työn arvostus Oppilas tarvitsee työn loppuunsaattamisessa opettajan jatkuvaa ohjausta.

Sääntöjen noudattaminen Hän on piittaamaton yhteisesti sovituista säännöistä.

Arvosana 4

Toisten huomiion ottaminen Oppilas on agressiivinen. Hän loukkaa jatkuvasti toisten oikeuksia. Hän vaikeuttaa toisten työskentelyä. Hän on tarkoituksellisesti epäkohtelias.

Ympäristöstä huolehtiminen Oppilas tärvelee tahallisesti ympäristöä ja muiden omaisuutta.

Työn arvostus Oppilas ei selviydy työn loppuunsaattamisesta yksin. Työskentelyn tuotoksen kohtelu on huolimatonta.

Sääntöjen noudattaminen Hän on piittaamaton yhteisesti sovituista säännöistä.

4.4 Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

ARVIOINNIN PERIAATTEET

Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa arvosteluasteikkoa:

10 erinomainen

9 kiitettävä

8 hyvä

7 tyydyttävä

6 kohtalainen

5 välttävä

4 hylätty

Arvosanat 5-10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä suoritusta ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suoritusta. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia.

Sanallisessa arvioinnissa käytetään arvosteluasteikkoa S suoritettu ja H hylätty.

Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

TYÖSKENTELYN ARVIOINTI

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

4.5 Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua, opiskelutaitojen kehittymistä sekä auttaa näkemään työn merkitys hyvien tulosten edellytyksenä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Oppilas suorittaa itsearviointia vuosittain sanallisen arvioinnin yhteydessä. Lisäksi jokaiseen oppiaineeseen voi sisältyä itsearviointia. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan

4.6 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

4.7 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

4.8 Päättöarviointi

ARVIOINNIN TEHTÄVÄ

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

ARVIOINNIN PERIAATTEET

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

ARVIOITAVAT OPPIAINEET

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

4.9 Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus.
Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan.

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

MUUT TODISTUKSET

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

5 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

5.1 Arviointisuunnitelma

Ulkoinen arviointi

Koulun opetukseen kohdistuu ulkoista arviointia erilaisten valtakunnallisten kokeiden ja kansainvälisten tutkimusten kautta. Lukiossa ylioppilaskirjoitustuloksia voidaan verrata valtakunnallisiin tuloksiin, oma oppilasaines toki ottaen huomioon.

Kunnan tasolla ensisijaisesti arviointi kuuluu tarkastus- ja koululautakunnille, jotka arvioivat käytettyjen panosten suuruutta ja vaikuttavuutta vuosittainkin.

Työterveydenhuolto arvioi henkilöstön työssä jaksamista kuulemalla henkilöstöä vastaanotoilla ja erillisillä kyselyillä tietyin väliajoin.

Sisäinen arviointi

Sisäinen arviointi koskee oppimisyhteisön toiminnan laatua, tuloksellisuutta ja kehittämistä. Oppijoiden henkilöstön itsearviointi samoin kuin oppilasarvostelu on osa sisäistä arviointia. Oppilasarvostelusta on tässä opetussuunnitelmassa oma osio.

Sisäisessä arvioinnissa tehdään vuosittain oppilaille erilaisia kyselyjä, mm. 7.–luokkalaisten kiusaamiskysely. Tarpeen vaatiessa oppilaskuntia kuullaan muissakin asioissa. Oppilaiden huoltajille järjestetään tilaisuuksia lähinnä vanhempainiltojen muodossa, joiden palaute otetaan opettajainkokouksissa huomioon kehitystarpeita kartoitettaessa.

Henkilöstölle on tehty kehityskyselyjä muutaman vuoden väliajoin. Koulussa on rehtorin apuna johtoryhmä, joka valmistelee asioita rehtorin ja opettajakunnan päätöksentekoa varten.

Tulospalkkauksen yhteydessä käydään henkilöstön kanssa kehityskeskusteluja, jolloin myös työn vaativuutta arvioidaan.

Sisäisen arvioinnin kohteena ovat mm. seuraavat kehittämiskohteet:

· johtajuus

· tiedot ja niiden analysointi sekä tiedottaminen

· strategiat

· henkilöstön kehittäminen

· opetus-oppimisprosessi

· tukipalvelut

· tulokset

· asiakaslähtöisyys

· yhteiskunnalliset vaikutukset

Arvioinnissa voidaan käyttää pisteytysjärjestelmiä, jotka soveltuvat eri osioiden tai kokonaistilanteen tarkasteluun. Työyhteisö muodostaa yhtenäisen käsityksen omasta tasostaan käyttämällä hyväksi arviointimatriisia.

5.2 Tietostrategia 2005

YLEISET TAVOITTEET

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikoiden ja niiden sovellusten käyttöä oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan työvälineenä oppimista ja eri aineiden integrointia varten. Tietostrategian tavoitteena on kehittää yläasteen ja lukion tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa ja oppimisessa.

Yleisinä tavoitteina on:

koulun opetussuunnitelman kehittäminen
toimintakulttuurin kehittäminen tasa-arvoiseksi, avoimeksi, yhteisölliseksi ja joustavaksi
mahdollistaa tietotekniikan vakiintuva asema osana opetusta ja oppimista
opetusmenetelmien kehittäminen
tiedonkulun ja vuorovaikutuksen parantaminen koulun, kodin ja sidosryhmien välillä
laitteiston ajanmukainen kehittäminen ja opettajien koulutus

Talousarvion tekemisessä on otettava tietostrategia huomioon.

OPPILAIDEN OSAAMINEN

Yläasteella ja lukiossa tietokoneen käyttöön liittyvää opetusta ei anneta pakollisena. Oppilas voi halutessaan valita kuusi kurssia tietoteknisiä opintoja ja neljä kurssia tekstinkäsittelyä. Tieto- ja viestintätekniikoita käytetään vaihdellen opiskeltavissa pakollisissa aineissa riippuen konekannasta, opettajan taidoista ja kiinnostuksesta. Oppilaiden vapaassa käytössä ei ole yhtään työasemaa.

Osa henkilökunnasta on hyödyntänyt laajasti tietoteknisiä mahdollisuuksia opetuksessaan ja työssään. Vuonna 2002 tehdyn kyselyn mukaan opettajista 20 % hallitsee OPE.fi I tason asiat. 65 % opettajista kokee hallitsevansa OPE.fi II tason asiat ja kolmannen tason hallitsee noin 15 %. Noin puolet opettajista käyttää sähköpostiaan. Www sivujen suunnittelun ja toteutuksen hoitaa yksi opettaja. Muun henkilöstön kuin opettajien osaamistaso ei ole selvillä.

peruskoulun päättyessä hallita tietoteknisiä asioita A-kortin tasoisesti
lukiossa suorittaa A-kortti
sijoittaa oppilaiden käyttöön tietokoneita
että jokaisella on sähköposti käytössä

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN

Koulun resursseina voidaan oppilaiden ja opettajien lisäksi pitää tärkeänä ajanmukaista laitteistoa, tiloja ja ohjelmia.

että OPE.fi -koulutustasot toteutuvat suositusten mukaan
uudet opettajat perehdytetään koulun käytäntöihin
sähköpostia käyttäisivät kaikki opettajat ja sen käyttö olisi luonnollista ja helppoa
useat opettajat osallistuisivat koulun www sivujen ylläpitoon
Muun henkilökunnan kuin opettajien osaamistason kartoitus

RESURSSIT

Koulussa on yhteensä 60 eri Pentium tasoista tietokonetta. Media – luokassa on 19 konetta kieli- ja opetusstudio ominaisuudella varustettuna. ATK-luokassa on 22 konetta. Kanslistilla, rehtorilla ja opintojenohjaajalla on käytössä omat henkilökohtaiset koneet, jotka muodostavat hallintoverkon yhdessä opettajahuoneen kahden koneen kanssa. Kymmenen tietokonetta on sijoitettu aineluokkiin, kaksi erityisopetuksen tilaan ja yksi neuvotteluhuoneeseen. Oppilaiden vapaassa käytössä tietokoneita ei ole tällä hetkellä. Koulussa on yksi skanneri ja tulostinta.

Koulun tietokoneiden ADSL -nopeus on tällä hetkellä 512 Kb/s

Koulussa on kaksi digikameraa, yksi videokamera, diaprojektoreita ja joka luokassa piirtoheitin. Koulussa on yksi ”dokumenttikamera”.

Koulussa ei ole koulukirjastoa. Kirjastopalveluna käytössä on ajallisesti rajoitetusti kunnan haarakirjasto.

Tukipalveluna on koulussamme tietostrategiatiimi, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää tieto- ja viestintätekniikoita opetuskäytössä. Tiimi seuraa tietostrategian toteutumista käytännössä. Koulussamme ei ole pedagogista eikä teknistä tukihenkilöä.

ylläpitää tietokonekantaa uusimalla ja päivittämällä sitä säännöllisesti
rakentaa kouluun lähiverkko, johon jokainen koulun kone on kytketty
että tietokoneiden ja av-välineistön varaaminen on helppoa ja joustavaa hankkimalla lisää laitteistoa mm. seuraaviin tiloihin;
kuvaamataidon luokkaan tehokas tietokone + skanneri + printteri + datatykki + dokumenttikamera
auditorioon opetukseen tietokone, datatykki, dokumenttikamera + neljä konetta opetuskäyttöön
opettajienhuoneeseen 6 lisäkonetta
käsityöluokkaan skanneri, datatykki, dokumenttikamera
keittiöhenkilökunnalle oma kone
Kiinteistöhuoltohenkilökunnalle oma kone

koulun tietokoneiden ADSL -nopeus 10 Mb/s
rakentaa kouluun audiovisuaalinen verkko siten, että jokaisessa opetustilassa, auditoriossa, aulassa, ruokalassa ja käytävissä sijaitsee televisio, joka on kytketty yhteiseen verkkoon. Television kautta voidaan tiedottaa ja näyttää esim. videokameralla otettua elävää kuvaa ja ääntä reaaliajassa.
Hankitaan videoeditointilaitteet
koulun omien ATK- ja AV- vastuuopettajien työtä kehitetään ja heidän koulutuksestaan huolehditaan
kehittää koulun ja kunnan haarakirjaston yhteistyötä oppimista enemmän palvelevaksi
kartuttaa koulun käsikirjastoa määrätietoisesti

TUKIPALVELUT

Strategian toteutumista arvioidaan opettajainkokouksissa, johtoryhmässä, vanhempainilloissa ja sivistyslautakunnassa. Arviointi suoritetaan jokaisen opettajan, oppilaan ja henkilökunnan toimesta koskien omaa työtään. Arviointi suoritetaan vaihdellen kirjallisten kyselyiden, keskusteluiden ja yhteisten kokousten avulla. Arviointia suoritetaan vuosittain.

että tietostrategiatiimi saa riittävästi koulutusta
että kunta takaa riittävän tietoteknisen tuen koulun käyttöön, joka auttaa, tukee ja opastaa henkilökuntaa ja vastaa siitä, että tietokoneet, oheislaitteet, ohjelmistot ja verkkoyhteydet ovat toimintakunnossa. Tietotekninen tuki on jäsen tietostrategiatiimissä.
että tietostrategiatiimi koulutetaan toimimaan pedagogisina tukihenkilöinä. Pedagoginen tukihenkilö opastaa ja tukee henkilökuntaa tieto- ja viestintäteknisissä kehittämiskysymyksissä.

ARVIONTI

Vastuuhenkilöinä arvioinnissa on rehtori ja tietostrategiatiimi. Strategian toimenpiteitä ja tavoitteita muutetaan arvioinnin tuloksena.

6 OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

6.1 Äidinkieli ka kirjallisuus

Suomi äidinkielenä

Vuosiluokilla 7-9 opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaiden kielen ja tekstin hallintaa. Oppilaiden kokemuksia erilaisista teksteistä laajennetaan ja syvennetään, ja he oppivat kehittämään kielenkäyttöään vastaamaan yleiskielen edellyttämiä vaatimuksia.

Tämän jakson aikana oppilaat tulevat yhä tietoisemmiksi itsestään lukijoina, puhujina, kuuntelijoina ja kirjoittajina. Opetuksen tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan kirjallisuutta ja mediatekstejä sekä pohtimaan niiden sisältöä. Kirjallisuuden avulla oppilaat kohtaavat eri kulttuureja ja saavat myös tietoa. Oppilaiden kyky tulkita, analysoida ja tuottaa tekstejä kehittyy, heistä tulee yhä tietoisempia kielenkäyttäjiä, ja he kokeilevat monipuolisesti eri sanojen ja kielimuotojen käyttöä.

Tavoitteet

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat erilaisissa viestintäympäristöissä.

Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuuntelijaksi.

kehittää eri tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan.
oppii käyttämään kriittisesti eri lähteitä.
Kehittyy monipuoliseksi ja omavaraiseksi tekstien tutkijaksi, joka perustelee näkemyksensä.
Tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti.
Viestii tilanteen mukaisesti.
Hallitsee perustiedot omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta.
Kirjallisuudentuntemus paranee Suomen kirjallisuuden vaiheiden ja eri maiden klassikoiden osalta.
Tutustuu teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin.
Oppilaan mediakriittisyys kasvaa.
Kulttuurillinen näkemys laajenee.

Kulttuuri, identiteetti ja kansainvälisyys.
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.
Ihmisenä kasvaminen.
Viestintä ja mediataito.

7. lk.

ryhmädynamiikka
peruskieliopin kertaaminen
kirjallisuuden käsitteitä
kokonaisteosten ja novellien lukemista
satu tekstilajina
aine tekstilajina
tiivistelmä
erilaisten tekstien analyysi kieliopin, kirjallisuuden ja kirjoittamisen apuna

8. lk.

lauseenjäsennys ja modukset
kielenhuollon painottaminen
puhekieli, yleiskieli ja kirjakieli
mielipide ja perusteleminen kirjallisissa ja suullisissa esityksissä
mainos tekstilajina
salapoliisi-, kauhu-, fantasia- ja tieteiskirjallisuus

9. lk.

kotimaisen kirjallisuuden painottaminen, Kalevala ja Aleksis Kivi
romantiikan, realismin ja modernismin keskeiset piirteet
aineistosta kirjoittaminen
asiatekstin tuottaminen
suomi ja muut kielet
kielen vaihtelua (alueelliset ja sosiaaliset murteet)

Arviointi

Arviointi on laaja-alaista ja perustuu tuntitoimintaan sekä kirjallisiin ja suullisiin näytetöihin.

Kokeet ja testit
Esitelmät
Suulliset ja kirjalliset tuotokset
Jatkuva näyttö

Erilaisten tekstien tulkitseminen ja käyttäminen

Viestintä

Oppilas:

haluaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti sekä yksin että ryhmässä ja pyrkii luomaan kontaktin yleisöön.
osaa kuunnella keskittyneesti ja osallistuu ongelmalähtöiseen keskusteluun; kykenee osallistuvaan ja analyyttiseen vuoropuheluun
arvostaa muita puhujia, hyväksyy erilaisia mielipiteitä ja kykenee osallistumaan keskusteluun rakentavasti, esimerkiksi esittämällä kysymyksiä, tekemällä ehdotuksia ja perustelemalla näkemyksiään
tietää puhe- ja kirjakielen keskeisimmät erot, on tietoinen yksilöllisen kielen mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä kykenee mukauttamaan kielenkäyttöään tilanteen ja viestintävälineen edellyttämällä tavalla
ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; osaa myös antaa rakentavaa palautetta muille ja kykenee työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä.

Oppilas:

osaa käydä vuoropuhelua sekä fiktiivisten että asiatekstien kanssa: esittää kysymyksiä tekstistä, kommentoi, perustelee, tulkitsee ja analysoi tekstejä
osaa ilmaista lukemansa fiktiivisen tekstin herättämiä ajatuksia ja tunteita, pohtia tekstin teemaa, juonta ja henkilökuvaa sekä sen sisältöä ja suhdetta omiin ajatuksiin ja kokemuksiin
osaa käyttää joitakin keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja tekstianalyyttisiä käsitteitä
osaa lukea lyriikkaa ja ilmaista ajatuksia ja tunteita, joita runo herättää
osaa toimia ja hankkia tietoa erilaisissa tekstiympäristöissä ja tuntee eri tekstilajeja ja niiden tehtävän
ymmärtää, että tekstillä on jokin tarkoitus ja lähettäjä, jolla on ratkaiseva merkitys tekstin kielelliselle ulkoasulle, muodolle ja sisällölle
lukee ja ymmärtää erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, sekä käyttää toimivia lukustrategioita
osaa pohtia tekstien kuvallista ja auditiivista ilmaisua
tunnistaa tavallisia fiktiivisiä tekstilajeja sekä erityylisiä fakta- ja mediatekstejä, erityisesti uutisia, mainoksia ja erilaisia artikkeleita sekä kykenee suhtautumaan niihin analyyttisesti ja kriittisesti
osaa erottaa tekstistä oleellisen, tulkita tekstejä, tunnistaa arvoväittämiä, tiivistää sisältöä sekä verrata erilaisia tekstejä
osaa käyttää kirjastoa, hakuteoksia ja tietokantoja sekä fiktiivisiä tekstejä, asiatekstejä ja suullisesti välitettyä tietoa lähteinään
osaa poimia oleellisen tiedon eri lähteistä ja pohtia lähteiden luotettavuutta

Erilaisten tekstien tuottaminen ja käyttäminen

Oppilas:

tuntee suullisten ja kirjallisten tekstien laatimisen prosessin sekä osaa soveltaa kielitaitoaan tekstin tuottamisessa
osaa kerätä riittävästi materiaalia esitystään varten sekä jäsennellä ja analysoida sitä
osaa jäsentää suullisen esityksensä niin, että sen keskeinen aines välittyy kuulijoille ja että tekstin ajatuksenkulkua on helppo seurata
pystyy tuottamaan monenlaisia fiktiivisiä tekstejä ja asiatekstejä, esimerkiksi kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, referaatteja, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosaston kirjoituksia ja muita argumentoivia tekstejä
pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja eri viestintävälineitä
osaa kirjoittaa suhteellisen virheettömästi, ymmärtää kielen sääntöjen merkityksen ja osaa soveltaa sääntöjä niin, että kielen rakenteet, välimerkkien käyttö ja oikeinkirjoitussäännöt ovat pääkohdittain oikein
hallitsee riittävän suuren ja käyttökelpoisen sanaston, mutta puhekielenomaisia, murteellisia tai suomen kielestä välittyneitä ilmauksia saattaa esiintyä
tekee havaintoja itsestään lukijana, puhujana ja kirjoittajana
osaa soveltaa tietojaan kielestä ja puhutun ja kirjoitetun kielen eroista niin, että omien tekstien sanavalinnat, tyyli ja rakenteet ovat tarkoituksenmukaisia.

Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri

Oppilas:

on saavuttanut sellaisen lukutaidon, että kykenee lukemaan kokonaisteoksia
löytää itseään kiinnostavaa kirjallisuutta ja saa tietoa kauno- ja/tai tietokirjallisuudesta sekä eri viestintävälineiden välityksellä
tuntee suomen kielen tärkeimmät erityispiirteet ja pystyy tietyissä määrin vertailemaan kieltä muihin kieliin, erityisesti pohjoismaisiin kieliin ja niihin vieraisiin kieliin, joita hän opiskelee
tuntee sanaluokkajaon, taivutusjärjestelmän ja lauseenjäsennyksen sekä sanajärjestyksen periaatteet sekä osaa tehdä kielellisiä kokeiluja
osaa kuvata itseään lukijana ja perustella kirjallisuusvalintojaan; on lukenut ainakin ne kokonaisteokset, jotka luokka on valinnut yhteisesti luettaviksi
on lukenut suomalaista, ruotsalaista, pohjoismaista ja muuta ulkomaista kaunokirjallisuutta kuten runoja, satuja, kertomuksia, novelleja, sarjajulkaisuja, otteita näytelmistä, pohjoismaisia myyttejä ja satuja sekä suomenruotsalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia
tuntee kaunokirjallisuuden päälajit, muutamia keskeisiä tyylisuuntauksia, jonkin verran klassisia teoksia ja muutamia keskeisiä kotimaisen, pohjoismaisen ja maailmankirjallisuuden perusteoksia
osaa pohtia kirjallisuutta, teatteria ja elokuvaa koskevia asioita ja jakaa kokemuksensa muiden kanssa
osaa tulkita ja tarkastella eri viestimien välittämää tietoa
tuntee jonkin verran suomen kielen vaihtelua ja kehitystä; tietää kielen olevan jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä kulttuuri-ilmiö, joka on riippuvainen kielenkäyttäjistä ja maantieteellisistä, sosiaalisista, poliittisista ja historiallisista tekijöistä.
Kykenee oppimansa perusteella ymmärtämään ja pohtimaan äidinkielen tehtävää ja merkitystä muihin kieliin verrattuna monikulttuurisessa kieliyhteisössä.

Suomi toisena kielenä

Porlammin yläasteella ei ole suomi toisena kielenä -opetusta, vaan oppilas, jonka äidinkieli ei ole suomi, opiskelee suomea äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Tarvittaessa voidaan perustaa pienryhmä, jolle voidaan antaa soveltuvin osin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista suomi toisena kielenä opetusta tarvittava määrä. Tällaisen oppilaan oppimista voidaan arvioida valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteisiin liittyvien suomi toisena kielenä -kriteereiden mukaan (taitotaso B1.1 toimiva peruskielitaito)( Liitteenä). Suomen kielen opintoja voidaan mahdollisuuksien mukaan tukea erityisopettajan avulla. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa toimivan kaksikielisyyden.

6.2 Englannin kieli

Tavoitteet

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

Kielitaito, englanti

Oppilas oppii

ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä
selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia
tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.

Oppilas oppii

tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten
viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa
tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

Oppilas oppii

käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa
hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä
tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä
arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi

vapaa-ajan vietto ja harrastukset
matkustaminen
julkiset palvelut
opiskelu, työ ja elinkeinoelämä
kestävä kehitys
terveys ja hyvinvointi
tiedotusvälineet

Rakenteet

verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot
substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö
keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Viestintästrategiat

kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen
puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla
oman kielenkäytön tarkkailu
joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen

Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti

B1.1 Toimiva peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Oppilas

käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja
on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

6.3 Ruotsin kieli

Toinen kotimainen kieli

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine.

Ruotsi B-kielenä (B1)

Vuosiluokat 7−9

Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen
ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana
kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Oppilas oppii

ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa
viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.

Oppilas oppii

käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä
tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita
arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta

lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät
harrastukset ja vapaa-ajan vietto
matkustaminen
koulu ja oppilastoverit sekä opettajat
asuminen maalla ja kaupungissa
ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö
perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta

Rakenteet

kaikkein keskeisin verbioppi
substantiivien ja adjektiivien taivutus
keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita´

Viestintästrategiat

kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi
vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen
oman kielenkäytön tarkkailu
puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla
joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

Kuullun ymmärtäminen	Puhuminen	Tekstin ymmärtäminen	Kirjoittaminen
A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe	A1.3 Toimiva alkeiskielitaito	A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe	A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

6.4 Matematiikka

Tavoitteet

Oppilas oppii

luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa
ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä
laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia
loogista ja luovaa ajattelua
soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn
ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään
esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella
näkemään säännönmukaisuuksia
työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti
toimimaan sekä itsenäisesti että ryhmässä

· potenssi, eksponenttina kokonaisluku

Ajattelun taidot ja menetelmät

loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista
täsmällisiä matemaattisia käsitteitä
sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä
vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö
matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen
todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys-erehdysmenetelmä, vääräksi osoittaminen ja suora todistus
kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä
ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä
matematiikan historiaa

Arvioinnin perusteet

diagnostiset ja summatiiviset kokeet
valtakunnalliset arviointikokeet
päässälaskukokeet
tuntiosaaminen ja aktiivisuus
kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittaminen
asennoituminen matematiikan opiskeluun

7. luokka

Luvut ja laskutoimitukset:	Algebra:
· luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut · lukusuora, vastaluku, itseisarvo, käänteisluku · peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla · laskujärjestys · massan ja ajan yksiköt muunnoksineen · luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussäännöt · pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö · lausekkeiden sieventäminen · potenssi, eksponenttina kokonaisluku	· kirjainlauseke ja sen sieventäminen · muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen ja lausekkeen arvon laskeminen · aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista

Luvut ja
laskutoimitukset:

Algebra:

· luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut

· lukusuora, vastaluku, itseisarvo, käänteisluku

· peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla

· laskujärjestys

· massan ja ajan yksiköt muunnoksineen

· luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussäännöt

· pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö

· lausekkeiden sieventäminen

· kirjainlauseke ja sen sieventäminen

· muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen ja lausekkeen arvon laskeminen

· aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista

Funktiot:	Geometria:	Todennäköisyys ja tilastot:
· lukuparin esittäminen koordinaatistossa	· geometrian peruskäsitteet · kulmien luokittelu, nimeäminen, piirtäminen, mittaaminen, puolittaminen sekä kulmien välisiä yhteyksiä · monikulmioiden luokittelu, piirtäminen ja kulmien summa · ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet · tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen · geometrista konstruointia · monikulmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä · pituuden ja pinta-alan yksiköt muunnoksineen

Funktiot:

Geometria:

Todennäköisyys ja tilastot:

· lukuparin esittäminen koordinaatistossa

· geometrian peruskäsitteet

· kulmien luokittelu, nimeäminen, piirtäminen, mittaaminen, puolittaminen sekä kulmien välisiä yhteyksiä

· monikulmioiden luokittelu, piirtäminen ja kulmien summa

· ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet

· tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

· geometrista konstruointia

· monikulmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

· pituuden ja pinta-alan yksiköt muunnoksineen

8. luokka

Luvut ja laskutoimitukset:	Algebra:
· prosenttilaskut · suhde ja verrannollisuus · reaaliluvut · juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella · pyöristyssäännöt ja merkitsevät numerot	· potenssilauseke ja sen sieventäminen · potenssien laskusäännöt, 10-potenssi- muoto · polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku · polynomin arvon laskeminen · asteen yhtälön ratkaiseminen · vaillinaisen 2. asteen yhtälön ratkaiseminen · verranto

Luvut ja laskutoimitukset:

Algebra:

· prosenttilaskut

· suhde ja verrannollisuus

· reaaliluvut

· juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

· pyöristyssäännöt ja merkitsevät numerot

· potenssilauseke ja sen sieventäminen

· potenssien laskusäännöt, 10-potenssi- muoto

· polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

· polynomin arvon laskeminen

· asteen yhtälön ratkaiseminen

· vaillinaisen 2. asteen yhtälön ratkaiseminen

· verranto

Funktiot:	Geometria:	Todennäköisyys ja tilastot:
· riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla · riippuvuuksien tulkitseminen ja suoran piirtäminen koordinaatistoon · suoraan ja kääntäen verrannollisuus	· yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys · symmetria suoran ja pisteen suhteen · kierto ja siirto tasossa · Pythagoraan lause · ympyrän kehän ja kaaren pituus · ympyrän ja sektorin pinta-ala · varmennetaan pinta-alan yksiköt muunnoksineen

Funktiot:

Geometria:

Todennäköisyys ja tilastot:

· riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla

· riippuvuuksien tulkitseminen ja suoran piirtäminen koordinaatistoon

· suoraan ja kääntäen verrannollisuus

· yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys

· symmetria suoran ja pisteen suhteen

· kierto ja siirto tasossa

· Pythagoraan lause

· ympyrän kehän ja kaaren pituus

· ympyrän ja sektorin pinta-ala

· varmennetaan pinta-alan yksiköt muunnoksineen

9. luokka

Luvut ja laskutoimitukset:	Algebra:
	· yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti · yhtälöparin sovellukset · epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko

Luvut ja laskutoimitukset:

Algebra:

· yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti

· yhtälöparin sovellukset

· epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko

Funktiot:	Geometria:	Todennäköisyys ja tilastot:
· funktion käsite · funktion arvon laskeminen · funktion kuvaajan tutkimista: nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen	· trigonometriset funktiot ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen · avaruuskappaleiden luokittelu, nimeäminen ja piirtäminen · lieriön, kartion sekä pallon pinta-alan ja tilavuuden laskeminen · varmennetaan tilavuuden yksiköt muunnoksineen	· todennäköisyyden käsite · jana-, viiva-, pylväs- ja sektoridiagrammit · diagrammien tulkinta ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa · frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi · keskiarvon tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen · hajonnan käsite

Funktiot:

Geometria:

Todennäköisyys ja tilastot:

· funktion käsite

· funktion arvon laskeminen
· funktion kuvaajan tutkimista: nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen

· trigonometriset funktiot ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

· avaruuskappaleiden luokittelu, nimeäminen ja piirtäminen

· lieriön, kartion sekä pallon pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

· varmennetaan tilavuuden yksiköt muunnoksineen

· todennäköisyyden käsite

· jana-, viiva-, pylväs- ja sektoridiagrammit

· diagrammien tulkinta ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

· frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

· keskiarvon tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen

· hajonnan käsite

Riippuen oppikirjasta ja opetusryhmästä jokin asia voidaan siirtää luokka-asteelta toiselle.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Ajattelun taidot ja menetelmät

Oppilas

huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet
osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa
osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon
osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden
osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa
osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas osaa

arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito
korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.
ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta
käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

Algebra

Oppilas osaa

ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön
sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita
potenssien laskutoimitukset
muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä
käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen
arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot

Oppilas

osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta
osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan
osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan
osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta
tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria

Oppilas osaa

tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet
soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja
käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen
löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa
soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa
käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen
suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot

Oppilas osaa

määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa
lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

Aihekokonaisuudet matematiikassa

Aihepiiri toteutuu matematiikassa väestö- ja valuuttalaskuissa sekä vieraskielisissä tehtävissä. Eri vuosiluokilla oppilaat tutustuvat matematiikan historiaan.

Matematiikka vahvistaa oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa. Itse tekemällä ja valmiisiin tutkimuksiin perehtymällä oppilaat oppivat vastaan ottamaan ja välittämään tietoa eri muodoissa sekä arvioimaan reaalimaailman ja matematiikan välistä yhteyttä. Lisäksi he oppivat arvioimaan lähteen luotettavuutta sekä käyttämään viestintäteknisiä välineitä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Matematiikka tukee oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Tämä toteutuu esim. tutkimusten teon yhteydessä, vaalimatematiikassa ja prosenttilaskujen sovelluksissa.

Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta toimiminen matematiikassa näkyy lähinnä tehtävien aihepiireissä, joissa käsitellään kestävää kehitystä esim. valintojen tekemistä ja kustannusvaikutuksia.

Turvallisuuden ylläpitämiseen ja vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen opastetaan prosenttilaskujen ja tilastomatematiikan aihepiirien yhteydessä.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Tavoitteena, että oppilas tutustuu evoluutioon, oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden ympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa sekä tukea kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Matemaattiset taidot ja looginen ajattelutapa luovat edellytykset sille, että teknologiaa voidaan ymmärtää ja käyttää laajasti arkielämässä. Uutta teknologiaa käytetään tutkimusten tekemisessä, tulosten analysoinnissa ja apuvälineenä matematiikan opiskelussa. Teknologian käyttöön otossa huomioidaan vastuullisuus ja terve kriittisyys.

6.5 Biologia

Biologian opetus pyrkii tutkivaan oppimiseen ja oppilaan luonnontieteellisen ajattelun kehittämiseen. Opetus toteutetaan luokkahuoneessa ja maastossa koulun lähiympäristössä ja sen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa, hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia sekä antaa myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta.

Tavoitteet

7. luokka

tunnistamaan kotiseudun vesiekosysteemien yleisimmät eliölajit
ymmärtämään, että eliölajit ovat sopeutuneet elinympäristöönsä rakenteen ja elintapojen avulla
kuvaamaan ekosysteemin rakenteen ja toiminnan
ymmärtämään luonnossa vallitsevia syy- ja seuraussuhteita
arvostamaan luonnon monimuotoisuutta
hahmottamaan eliökunnan rakennetta ja toimintaa

8. luokka

tutkimaan ja kuvaamaan metsäekosysteemin perusilmiöitä ja niiden edellytyksiä
metsäekosysteemiin ja ekologiaan liittyvät peruskäsitteet sekä eliölajit
tutkimaan omakohtaisesti yhden ekosysteemin (suo)
solun rakenteen ja toiminnan (fotosynteesi)
tunnistamaan lähiluonnon muutoksia sekä suhtautumaan myönteisesti ekosysteemien säilyttämiseen ja suojeluun
tuntemaan kasvinviljelyn ja metsänhoidon periaatteita

9. luokka

Vesiekosysteemi
·        vesiekosysteemin peruslajisto ja sen luokittelu
·        planktonin mikroskopointi
·        kalan preparointi
·        ekosysteemin rakenne ja toiminta
·        vedenkierrot
·        järvityypit ja niiden vertailu
·        vesistöjen ja niiden ympäristön hyödyntämisen vaikutus vesiekosysteemiin
·        rehevöityminen
·        retkikohteina Pernajanjoki / Pyhäjärvi

ymmärtämään ihmisen eri elimistöjen muodostamana toiminnallisena kokonaisuutena
ihmisen tärkeimpien elinten perusrakenteen, toiminnan ja säätelyn
tekemään ja tulkitsemaan ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan liittyviä mittauksia, kokeita ja tutkimuksia
ymmärtämään, että seksuaalisuus on olennainen osa elämää
naisen ja miehen keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia eroja sekä niiden merkityksen lisääntymisen kannalta
miten ei-toivotun raskauden ja sukupuolitaudin voi välttää
mikä merkitys yksilön ominaisuuksien määräytymisessä on perimällä ja ymmärtää, että ympäristö vaikuttaa yksilön kehittymiseen
ymmärtää syntymän, kasvun, vanhenemisen ja kuoleman osana ihmisen elämänkaarta
ymmärtämään eliökunnan syntyä ja kehitystä
ihmisen biologisen ja kulttuurisen evoluution
tutustuu biotekniikkaan ja siihen liittyviin eettisiin kysymyksiin

Sisällöt

7. luokka

LUONTO JA EKOSYSTEEMIT

8. luokka

Elämä, yhteinen ympäristö
·        kasvisolun rakenne ja toiminta
·        sipulisolun preparaatin valmistus
·        fotosynteesi ja sen merkitys eliökunnalle
·        metsätyypit
·        metsänhoidon ja kasvinviljelyn perusteet
·        lähiympäristön metsäekosysteemin peruslajisto ja sen luokittelu (kasvit, eläimet, sienet)
·        suoekosysteemin omakohtainen tutkiminen
·        luonnon monimuotoisuus, happamoituminen, uhanalaiset lajit ja niiden suojelu

· kasvien kerääminen seuraavaa lukuvuotta varten (yhteinen projekti alaluokkien kanssa)

9. luokka

Ihminen, evoluutio

· ihmisen rakenen solu-, kudos, elin- ja elimistötasolla

· keskeisten elinten toiminta ja säätely sekä niihin liittyviä sairauksia

· ihmisen seksuaalisuus, hedelmöitys, raskauden kulku, synnytys ja ehkäisy

· perinnöllisyyden peruskäsitteet ja lainalaisuudet

· ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen

· biotekniikan mahdollisuuksia ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä

· eliökunnan synty, evoluutio ja eliöiden lisääntymistavat

· ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio

6.6 Maantieto

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus edistää maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä ja opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus – tarkkaillaan, miten käsiteltäviä asioita uutisoidaan tiedotusvälineissä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Maantiedon opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua suvaitsevaisiksi, aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

Tavoitteet

7. luokka

· muodostamaan ja kehittämään maantieteellistä maailmankuvaa

· ymmärtämään, että maapallolla esiintyvä luonnonolojen vyöhykkeisyys johtuu siitä, että maapallo on planeetta

· määrittelemään alueiden ja paikkojen sijainnin sekä niiden väliset etäisyydet

· huomaamaan, että ihmisen elämisen mahdollisuudet ja toimintojen sijoittuminen riippuvat luonnon tarjoamista mahdollisuuksista

· arvostamaan vieraita maita, niiden ihmisiä ja kulttuureja

· tarkastelemaan luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä, sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja luonnon välistä vuorovaikutusta

· tiedostamaan kehitysmaiden ongelmia, niiden syitä ja ratkaisumahdollisuuksia

· hankkimaan ajankohtaista tietoa monipuolisista eri lähteistä ja suhtautumaan kriittisesti hankkimaansa tietoon

8. luokka

· tuntemaan Euroopan karttakuvan

· hahmottamaan Euroopan luonnonolojen vaikutuksia ihmisen toimintaan ja toisaalta havaitsemaan toiminnan vaikutuksia luontoon ja maisemaan

· tuntemaan ja arvostamaan Euroopan maita ja kansoja, näiden elinkeinoja, tapoja ja kulttuuria

· havaitsemaan Euroopan ja muiden maanosien vuorovaikutuksen ja riippuvuuden

9. luokka

· tuntemaan Suomen ja kotiseudun karttakuvan

· Suomen geologisen historian ja jääkauden vaikutuksen nykyiseen luonnonympäristöön ja maisemaan

· tunnistamaan ympäristöstä jääkauden aiheuttamia jälkiä

· ymmärtämään ihmisen toiminnan vaikutukset luontoon ja rakennettuun ympäristöön

· ymmärtämään ilmaston ja luonnonolojen vaikutuksen ihmisen elämään ja elinkeinoihin Suomen eri osissa

· tiedostamaan yksilön vaikutusmahdollisuudet lähiympäristön suunnittelussa

· havainnoimaan rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia

· hankkimaan Suomesta ja kotiseudusta tietoja, tulkitsemaan niitä sekä tekemään niistä tutkimuksia

· ymmärtämään oman kulttuurin merkityksen alueellisen identiteetin muovaajana

· ymmärtämään Suomi osana kansainvälistyvää maailmaa

Sisällöt

7. luokka

Maa – ihmisen kotiplaneetta

· maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen

· maapallon sisäsyntyiset tapahtumat

· maapallon liikkeet

· Amerikan luonnonolot: pinnanmuodot, ilmasto (ilmastodiagrammi), kasvillisuus, eläimistö

· Amerikan väestön tyypilliset piirteet

· ihmisen elämää erilaisissa ympäristöissä Latinalaisessa Amerikassa

· luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen

· väestön sijoittumiseen vaikuttavat tekijät

· Latinalaisen Amerikan ongelmia

· elämää eri puolilla Anglo-Amerikkaa

· Yhdysvaltojen asema maailmassa

· Latinalaisen ja Anglo-Amerikan vertailu

8. luokka

Eurooppa

· maapallon ulkoiset tapahtumat

· Euroopan karttakuva, ilmasto, kasvillisuus ja elinkeinot

· Euroopan väestö ja sen sijoittumiseen vaikuttavat seikat

· Euroopan kulttuurien mosaiikki

· kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

· ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus

· Eurooppa muuttuvana maanosana ja EU

· Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet

9. luokka

Suomi maailmassa

· Suomen karttakuvan tarkentuminen

· Suomen geologinen kehitys

· Suomen sijainti maapallolla ja sen vaikutukset ilmastoon ja luonnonoloihin

· jääkauden vaikutus luonnonmaiseman muokkaajana

· Suomen väestö (väestöpyramidit), muuttoliike, siirtolaisuus ja pakolaisuus

· elinkeinoelämän mahdollisuudet eripuolilla Suomea

· rakennettu ympäristö, kulttuuri ja perinnemaisemat

· pienimuotoinen tutkielma omasta kotikunnasta

Päättöarviointi

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan (8): Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.

Opetussuunnitelman perusteiden sisältämät aihekokonaisuudet on biologian ja maantiedon opiskelussa sisällytetty tavoitteisiin ja sisältöihin.

Liite: ohje kasvien keruuseen sekä lajilista

6.7 Fysiikka

Opetuksen lähtökohdat

Oppimisympäristö ja työtavat

Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävä on ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa, sekä kehittää opiskelussa tarpeellisia oppimisvalmiuksia. Kyseisiin tavoitteisiin pyritään mm. seuraavilla oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoilla:

viihtyisä, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu fyysinen oppimisympäristö

· oppilaan motivaatiota, uteliaisuutta ja luovuutta tukeva avoin, rohkaiseva ja kiireetön psyykkinen oppimisympäristö

· opettajajohtoiset opetuskeskustelut ja sosio-konstruktiiviseen ajatteluun pohjautuvatiedon rakentaminen ryhmässä

· kokeellinen tutkimus, minkä lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset

· laboratoriotyöskentely käyttäen sekä yksinkertaisia välineitä että mahdollisuuksien mukaan moderneja tutkimus- ja mittalaitteistoja

· tietotekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa, mittauksissa ja tulosten käsittelyssä mahdollisuuksien mukaan

· yritysvierailut ja/tai yhteistyö paikallisten yritysten kanssa mahdollisuuksien mukaan

7. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii

· luonnon tutkimisen taitoja kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista

· havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin

· esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista

· suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja

· varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä

· riippuvuuksia

· työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa

Keskeiset sisällöt ja aihealueet

Fysiikka luonnontieteenä:

· fysiikan työtapoja

· mittaamisen perusteet

Värähdys- ja aaltoliike:

· erilaisia värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöitä

· aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen ja havaitseminen

· heijastuminen ja taittuminen

· äänen ja valon merkitys ja sovelluksia

· optisten laitteiden toimintaperiaatteita

Lämpö:

· kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä ilmiöitä sekä

· niiden kuvaamista tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla

· lämpöilmiöiden merkitys ja sovelluksia

· energian säilyminen ja huononeminen

· lämpö energiamuotona

9. luokka

Tavoitteet

· muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

· käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

· käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa

· tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2003, vuosiluokat 7-9)

Keskeiset sisällöt ja aihealueet

Liike ja voima:

· vuorovaikutuksia, niistä syntyviä voimia ja niistä aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä

· tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit

· voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho

Sähkö:

· kappaleiden välisiä sähköisiä ja magneettisia voimia

· tasavirtapiiri, virtapiirin perusilmiöitä ja niiden soveltamista turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa

· sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa

· sähkön käyttö kotona

Luonnon rakenteet:

· luonnon rakenteet ja mittasuhteet

· rakenneosia koossa pitäviä vuorovaikutuksia

· energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa

· radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon

· säteilyltä suojautuminen

Arviointi

Fysiikan arviointi perustuu

· erilaisten kokeiden ja testien tuloksiin

· kokeellisen työskentelyn taitoihin

· aktiivisuuteen tuntityöskentelyssä

· kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittamiseen

· oppilaan kirjallisiin ja muihin tuotoksiin

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle fysiikassa ja kemiassa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon, miten vastuullisesti ja oma-aloitteisesti oppilas työskentelee, miten noudattaa työturvallisuutta ja huolehtii ympäristöstä sekä miten oppilas toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arvioinnin vaikutus oppiaineen numeroon voi olla yhden numeron verran korottava tai alentava.

Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas

· osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen

· osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella

yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa

tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

· osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi

taulukkojen ja graafisten kuvaajien avulla sekä tulkita ja verrata niitä esitettyyn

tutkimusongelmaan tai hypoteesiin

· osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten

luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

· tietää, että fysiikka on perusluonnontiede, ja että fysiikan tietoja ja kokeellista

tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa

Värähdys- ja aaltoliike

Oppilas

· tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen

synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

· tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia

ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

· osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

· ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi

melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa

Lämpö

Oppilas

tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja

osaa tutkia niitä

osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen

lämpenemistä niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja

tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä

Liike ja voima

Oppilas

osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia

suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista

sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien

ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja

laskemiseen

ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun toimintaperiaatteen

ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa

selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä

tuntee työn ja energian välisen yhteyden
ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan

Sähkö

Oppilas

osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisenkäytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia
ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina
tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia
tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja

Luonnon rakenteet

Oppilas

oppilas tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä
hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla
osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä mm. energia, vuorovaikutus

ja säteily

ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa

· kutakin aihekokonaisuutta sivutaan fysiikan / kemian opetuksessa

· erityisesti painottuvat neljä viimeistä kohtaa

Fysiikan aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

Fysiikan ja kemian töiden tekeminen erilaisissa ryhmissä
Viestintä ja mediataito
Ympäristökemia, maapallon hyvinvointi

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä, kestävä kehitys.
Muodostaa oman kriittisen mielipiteen

Kemikaalit (mm. valmistaminen, tuotekehittely, kuljetus, varastointi, hävittäminen) ympäristöongelmat, tuotteiden elinkaari
Eri energiamuotojen valinta ja käyttö

Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen

työturvallisuus laboratoriotyöskentelyssä
paloturvallisuus palamisen yhteydessä
fysiikan lakien huomioon ottaminen liikennekäyttäytymisessä

Teknologia ja ihminen

fysiikan tietouteen perustuu teknologian kehitys
teknologian näkökulma tulee esille liikkeen ja energian, sähkön sekä metallien kemian yhteydessä
kemian teollisuuden merkitys arkielämässä
vastuullinen ja kriittinen käyttäjä
tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa
oppilas oppii ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen

Fysiikan opetuksen painotukset

kokeellinen tutkimus fysiikan ja kemian opetuksessa

6.8 Kemia

Opetuksen lähtökohdat

Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on:

· Syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa.

· Antaa oppilaille persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

· Antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista.

· Ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään ja kestävästä tulevaisuudesta.

Oppimisympäristö ja työtavat:

Oppimisympäristön tulee olla riittävän tilava, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu. Kemian opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Kokeellisuudella tuetaan oppilasta omaksumaan luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja. Omakohtainen kokeellinen työskentely kehittää oppilaan käden taitoja, kokeellisen työskentelyn sekä yhteistyön taitoja. Kokeiden tekeminen auttaa oppilasta myös hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta. Kokeellisuudella pyritään innostamaan oppilasta fysiikan ja kemian opiskeluun.

Työtapoja voivat olla esimerkiksi:

· Laboratoriotutkimukset ja johtopäätösten tekeminen (havainnointia, luokittelua, kuvailua, tulkitsemista, selittämistä, mallintamista)

· Opettajan esittämät demonstraatiot

· Opetuskeskustelut

· Ryhmätyöskentely

· Projektit

· Tietokoneopetus mahdollisuuksien mukaan

· Malleilla rakentelu, pelit

· Yritysvierailut ja/tai yhteistyö paikallisten yritysten kanssa mahdollisuuksien mukaan

7. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii

· työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen

· tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, vuosiluokat 7-9)

Keskeiset sisällöt ja aihealueet
Kemiaa tutkimaan, aine ja reaktio:

· turvallinen työskentely

· kokeellisten tuloksien esittäminen ja tulkitseminen

· alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuksien vertailu

· aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä

Ilma ja vesi:

· ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle

· vesi ja veden ominaisuuksia

8. luokka

Tavoitteet

Oppilas oppii 7. luokan tavoitteiden lisäksi

· käyttämään luonnontieteellisen tiedon hankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arviomaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

· tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä

· käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja

· kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla

· soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, vuosiluokat 7-9)

Keskeiset sisällöt ja aihealueet
Aineiden kemiaa:

· alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla

· happamuus ja emäksisyys

· palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä, happamoituminen

· reaktioyhtälöiden tutkiminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen

Elollinen luonto ja yhteiskunta:

· hiili, hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet

· orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö

· hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina

· energialähteet ja palaminen

· tutustutaan tuotteiden elinkaariin

· pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

9. luokka

Tavoitteet

· Oppilas oppii 8. luokan tavoitteiden lisäksi

· ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle

· tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, vuosiluokat 7-9)

Keskeiset sisällöt ja aihealueet
Metallien kemiaa:

tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys

sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset

Arviointi

Kemian arviointi perustuu

·        erilaisten kokeiden ja testien tuloksiin
·        kokeellisen työskentelyn taitoihin
·        aktiivisuuteen tuntityöskentelyssä
·        kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittamiseen
·        oppilaan kirjallisiin ja muihin tuotoksiin

Työskentelyn arviointi

Oppilas

· osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa

· osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

· osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

· tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä

· tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

· tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

· tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

· osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttajana

· osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

· osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

· osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

· osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden palamisreaktion

· osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä.

(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002, vuosiluokat 7-9)

Kemian aihekokonaisuudet

· kutakin aihekokonaisuutta sivutaan fysiikan / kemian opetuksessa

· erityisesti painottuvat neljä viimeistä kohtaa

Fysiikan ja kemian töiden tekeminen erilaisissa ryhmissä
Viestintä ja mediataito
Ympäristökemia, maapallon hyvinvointi

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä, kestävä kehitys.
Muodostaa oman kriittisen mielipiteen

Kemikaalit (mm. valmistaminen, tuotekehittely, kuljetus, varastointi, hävittäminen) ympäristöongelmat, tuotteiden elinkaari
Eri energiamuotojen valinta ja käyttö

Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen

työturvallisuus laboratoriotyöskentelyssä
paloturvallisuus palamisen yhteydessä
fysiikan lakien huomioon ottaminen liikennekäyttäytymisessä

Teknologia ja ihminen

fysiikan tietouteen perustuu teknologian kehitys
teknologian näkökulma tulee esille liikkeen ja energian, sähkön sekä metallien kemian yhteydessä
kemian teollisuuden merkitys arkielämässä
vastuullinen ja kriittinen käyttäjä
tietoteknisten laitteiden ja ohjelmien sekä tietoverkkojen käyttöä erilaisissa tarkoituksissa
oppilas oppii ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen

kemian opetuksen painotukset

kokeellinen tutkimus fysiikan ja kemian opetuksessa

6.9 Terveystieto

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia.

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa.

Tavoitteet

Oppilas oppii

tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa
ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä
kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja
huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa
tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja
arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta
käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi
ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

Kasvu ja kehitys

ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema
fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys
psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino
sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito
nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus
omasta terveydestä huolehtiminen

Terveys arkielämän valintatilanteissa

ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot
tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat
ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen
seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit
tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito
liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu

Voimavarat ja selviytymisen taidot

terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat
tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot
kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

kansantaudit
ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys
keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ
lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

Terveystiedon opetuksen lähtökohtana on oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys.

Erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitsevaisuus ovat osa ihmisen normaalia kasvua ja kehitystä

Terveystiedon opetuksessa opetellaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua ja niiden käyttöä erilaisissa tilanteissa sekä tutustutaan terveystiedon eri tiedonhankintamenetelmiin ja ohjataan suhtautumaan kriittisesti median välittämiin terveyssisältöihin

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Terveystiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan omaan ja ympäristön terveyteen ja hyvinvointiin. Terveystiedon opetuksessa ohjataan ymmärtämään osallistumisen, vaikuttamisen ja oman toiminnan merkitystä omassa koulussa ja elinympäristössä.

Terveystiedon opetuksessa opetellaan huomioimaan omien terveysvalintojen ja -käyttäytymisen vaikutukset lähiympäristön hyvinvointiin.

Terveystiedossa ohjataan suojautumaan onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta omassa elinympäristössä. Lisäksi oppilasta kannustetaan toimimaan omaa terveyttä ja turvallisuutta sekä väkivallattomuutta ja rauhaa edistävin keinoin.

Kasvu ja kehitys

Oppilas

tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta
osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia
osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista
tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään
osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Oppilas

tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä
osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä
tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta
osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään
tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Oppilas

osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla
osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet
osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja
osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas

tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä
osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään
tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti
osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

6.10 Uskonto

Tavoitteet

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

Oppilas

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä
ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä
perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana
perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä
perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen
tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään
osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä
tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta
elämän merkitys ja rajallisuus
uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot

keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet
uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä
Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta
Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä
Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö
Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko

keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä
kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia
kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään
kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus
uskonnonvapaus
luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne
suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona

eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen
kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen
ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana
kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

moraalisen ajattelun kehittyminen, uskonnollisten ja eettisten kysymysten pohdinta osana yksilöllisen identiteetin kehittymistä

Kulttuuri-identiteetti ja kansanvälisyys

luterilaisen kirkon asema ja merkitys suomalaisten elämässä ja historiassa
uskonto universaalina ilmiönä

uskonnollinen symboliikka

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

seurakunnan elämä ja toiminta ja niiden kautta vaikuttaminen

ihmisen erityisasema viljelijänä ja varjelijana

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

vastuu omasta ja toisten ihmisten hyvinvoinnista, ihmisen elämän ainutkertaisuus

Ihminen ja Teknologia

hyvä ja paha teknologian kehityksessä

Arviointi

Perustana on oppilaan aktiivinen osallistuminen vuorovaikutuksellisissa oppimistilanteissa yksilönä ja ryhmän jäsenenä, kirjalliset kokeet, esitelmät ja muut kirjalliset tuotokset

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta
Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön
tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet
tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen
ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas

ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta
tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa
tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet
arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen
hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä
kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas

kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan
tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

6.11 Elämänkatsomustieto

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

Tavoitteet

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan
kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa
omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta
laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

yhteiskuntateorian perusteet, demokratia
politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma

katsomusten historiaa, katsomusvapaus
maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus
tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen
uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus

Kulttuuri

kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto
kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus
käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen

Etiikka ja hyvä elämä

etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu
ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka
monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus

tulevaisuuden tutkiminen
luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö
minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

moraalisen ajattelun kehittyminen, ideologisten ja eettisten kysymysten pohdinta osana yksilöllisen identiteetin kehittymistä

suomalaisen yhteiskunnan arvoperusta, erilaiset maailmankatsomukset vieraissa kulttuureissa

aatteelliset symbolit

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

kansalaisjärjestöt ja niissä vaikuttamisen mahdollisuudet

luonnonsuojelun etiikka

vastuu omasta ja toisten ihmisten hyvinvoinnista, ihmisen elämän ainutkertaisuus

Historian keskeiset sisällöt on jaettu neljään kurssiin, jotka opetetaan 7. ja 8. luokalla. Merkittäviä ajankohtaisia kotimaisia ja ulkomaisia tapahtumia ja ilmiöitä käsitellään molemmilla luokkasateilla.

hyvä ja paha teknologian kehityksessä

Arviointi

perustana on oppilaan aktiivinen osallistuminen vuorovaikutuksellisissa oppimistilanteissa yksilönä ja ryhmän jäsenenä, kirjalliset kokeet, esitelmät ja muut kirjalliset tuotokset

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä
tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat
kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun
kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja
kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin
ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron
osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron
hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön
pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden
tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä
tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita
tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma

Oppilas

ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita
tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia
osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön
ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

6.12 Historia

Historian opetuksen tehtävänä on syventää oppilaiden käsitystä historiallisen tiedon luonteesta ja vahvistaa omaa identiteettiä ja muiden kulttuurien tuntemusta. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin historiallisiin ilmiöihin ja murroskausiin, jotka auttavat oppilasta ymmärtämään nykypäivän Suomea osana Eurooppaa ja muuta maailmaa.

Työtavat ja tavoitteet

Historian opetuksessa käytetään seuraavia työtapoja: luento, opetuskeskustelu, ryhmätyö ja itsenäinen kirjoitelma. Opetuksessa perehdytään monipuolisesti historialliseen tietoon tutustumalla ja analysoimalla erilaisia dokumentteja kuten valokuvia, elokuvia, lehtikirjoituksia, muistelmia, asiakirjoja ja tilastoja.

Tavoitteen on, että oppilas näiden työtapojen avulla oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa erilaisista lähteistä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman käsityksensä asioista. Oppilaan tulisi myös ymmärtää, että tietoa voidaan tulkita eri tavoin.

Arviointi

Historian oppilasarvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan kykyyn tutkia, analysoida ja tulkita tietoja sekä selittää syy- ja seuraussuhteita. Arvioinnin perusteena ovat oppilaiden osallistuminen tavoitteiden suuntaan etenevään opiskeluun yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä itsenäiset kirjoitelmat ja kirjalliset kokeet.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä
pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.
osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.
osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota
pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

Valtiolliset, aatteelliset ja taloudelliset muutokset

HI 1

Eurooppa Napoleonin sotien jälkeen
Autonomisen Suomen alkutaival
Kansallisuusaate, poliittinen liikehdintä ja kansanvalistus
Teollistuminen ja sen seuraukset

HI 2

Imperialismin aikakausi

Pohjois-Amerikka 1800-luvulla
Imperialismi Afrikassa ja Aasiassa
Suomen asema Venäjän imperiumissa
Suurvaltojen kilpailu ja 1. maailmansota

HI 3

Nykyajan maailma muotoutuu

Venäjän vallankumous ja Suomen itsenäistyminen
Maailmantalouden romahdus ja sen vaikutukset Euroopassa
Elämää demokratioissa ja diktatuureissa
2. maailmansota: taustat ja seuraukset

HI 4

Ihminen nykyajan maailmassa

Suurvaltojen hallitsema maailma – kylmä sota
Elinkeinorakenteen muutos ja hyvinvointiyhteiskunnan synty
Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin alueisiin
Elämää kulutusyhteiskunnassa

Teemat

Lisäksi valitaan yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykypäivään:

jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri
tasa-arvoisuuden kehitys
kulttuurin kehitys
teknologian kehitys, esim. liikennevälineiden kehitys
Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

Teemoja voidaan vaihdella ja ne toteutetaan ryhmätöinä tai portfolioina.

Aihekokonaisuudet historian opetuksessa

Ihmisenä kasvaminen

Olennainen osa opetusta: valtaapitävien vastuiden ja ihmisten valintojen eettinen tarkastelu kasvattaa oppilasta.
Perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin perehtyminen edistää inhimillistä kasvua.

Oman kansan ja kotiseudun historian opetus luo kansallista kulttuuri-identiteettiä.
Muiden maiden ja maanosien kulttuuri välittyy historian oppisisällöissä ja luo pohjaa kansainvälisyydelle.

Historian taitoihin kuuluu oppia, että sanalliset ja kuvalliset viestit ovat oman aikansa tuotteita ja että niihin sovelletaan lähdekritiikkiä.
Historiallista tietoa opetellaan arvioimaan lähettäjän ja vastaanottajan näkökulmasta.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Poliittisen liikehdinnän ja kansalaisyhteiskunnan synnyn tarkastelu vahvistavat osallistuvan kansalaisuuden merkitystä.
Yrittäjyyden merkitys taloudellisen edistyksen luojana korostuu teollisen yhteiskunnan syntyhistoriassa.
Teema näkyy myös koulun toiminnassa: tukioppilastoiminta, oppilaskunnan toiminta, taksvärkki, varjovaalit.

Historia tarjoaa materiaalia ihmisen vastuullisesta ja vastuuttomasta toiminnasta.
Historian epäonnistumiset ja virheet esim. teollistumisen aiheuttamat ympäristöongelmat ja sotien tuhot herättävät vastuuntuntoon.

Turvallisuus nousee keskeiseksi poliittiseksi aiheeksi maailmansotien jälkeisen ajan historiassa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä YK:n toiminta nousevat keskeisiksi sisällöiksi.

Yhteiskuntaopin keskeiset sisällöt on jaettu kolmeen kurssiin, jotka opetetaan 9. luokalla. Opetuksen tarkoituksena on ohjata oppilaan kasvua vastuulliseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi sekä antaa hänelle tietoja ja kokemuksia yhteiskunnallisesta toiminnasta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Keskeinen sisältö: konekeksinnöt.
Teknologian kehityksen yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ihmisten arkipäivässä, työelämässä ja vapaa-aikana valaisevat ihmisen suhdetta teknologiaan.

6.13 Yhteiskuntaoppi

Työtavat ja tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksessa käytetään seuraavia työtapoja: luento, opetuskeskustelu, ryhmätyöt, tutustumiskäynnit ja asiantuntijavierailut. Opetuksessa perehdytään yhteiskunnalliseen tietoon monipuolisesti tilastojen, säädösten, lakien, lehdistön ja internetin avulla.

Tavoitteena on, että oppilas

saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta

oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää koskevaa tietoa ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana
oppii tuntemaan julkiset palvelut
oppii kunnioittamaan työntekoa ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen hyvinvoinnin tekijänä
kiinnostuu kansalaisen toimintamahdollisuuksista ja ymmärtää yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksen jokapäiväiseen elämään
oppii vastuullisen kuluttajan ja yhteiskunnallisen toimijan mallin
tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppilasarvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan kykyyn hankkia, käyttää, soveltaa ja ymmärtää yhteiskunnallista tietoa. Arvioinnin perusteena on oppilaan aktiivinen osallistuminen opiskeluun yksilönä ja ryhmän jäsenenä sekä kirjalliset kokeet.

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen

Oppilas

kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä
pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista
osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen

Oppilas

ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja
ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

YH 1

Yksilön perusoikeudet ja turvallisuus

yksilö yhteisön jäsenenä
hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisuudet
oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet
poliisin toiminta ja seuraamusjärjestelmä
turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus

YH 2

Taloustieto

työnteko ja yrittäjyys
yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina
ulkomaankaupan ja globalisaation merkitys
talouden hyvät ja huonot ajat ja niiden vaikutukset kotitalouksiin
julkinen talous ja verotus

YH 3

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

kansalaisen vaikutusmahdollisuudet
yksilön toimintamahdollisuudet kotikunnassa, valtiossa, pohjoismaissa ja EU:ssa
demokratia, vaalit ja äänestäminen
politiikan ja hallinnon toimijat kunnassa, valtiossa ja EU:ssa
media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvaminen

Yksilön yhteisöllisten vastuiden ja velvollisuuksien käsittely edistää ihmisenä kasvua.
Oikeusjärjestelmän lähtökohtana on ymmärtää oikean ja väärän käsitteet.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan selvittäminen vahvistaa kulttuuri-identiteettiä.
EU:n toiminnan tarkastelu vahvistaa eurooppalaisuutta ja samalla kansainvälisyyttä.

Media käsitellään yhteiskuntaopissa osana demokratiaa, kansalaisten tietolähteenä ja vaikutuskanavana.
Internetin käyttöä yhteiskunnallisen tiedon lähteenä opetellaan käytännössä.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Tämä teema on yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetuksen keskeinen sisältö.
Teema näkyy myös koulun toiminnassa: tukioppilastoiminta, oppilaskuntien toiminta, taksvärkki, varjovaalit.

Opetuksessa painotetaan, että demokratiassa ja markkinataloudessa yhteiskunnallinen vastuu on yksilöillä ja päättäjillä.
Vastuukysymykset nousevat esille käsiteltäessä kansalaisaktiivisuutta, järjestötoimintaa, poliittisia ratkaisuja ja yritystoiminnan etiikkaa.

Lakitiedon sisältöihin kuuluvat yhteiskunnan sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat kuten poliisin tehtävät, oikeuslaitos ja nuorten oikeudet ja vastuut.
Yhteiskunnan ulkoista turvallisuutta tarkastellaan maanpuolustuksen ja ulkopolitiikan kautta.

Teknologian kehityksen yhteiskunnaallisia ja taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan monipuolisesti yhteiskuntaopin opetuksessa, esim. teknologian vaikutukset työelämään, koulutukseen ja mediaan.

6.14 Musiikki

Tavoitteet 7. lk

Oppilas

ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla
oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja
syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan
oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, sointivärin ja
muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä
ja merkintöjä
kertaa keskeisiä perusopetuksen luokilla 1.-6. opittuja musiikin teorian sisältöjä
kokee musiikillisia elämyksiä

Laulaminen

äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia
erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa
ajankohtaista lauluohjelmistoa, kuten vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyviä lauluja
äänellistä ilmaisua, erilaisia äänellisiä kokeiluja

Soittaminen

yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia
mahdollisuuksien mukaan
tutustumista ns. bändisoittimiin; kitara, basso ja rummut
eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa

Kuuntelu

monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti
Paikallista musiikkia tilanteiden ja mahdollisuuksien mukaan. Esim. Itä-Uudenmaan laulu

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta:

Oppilas

osallistuu yhteislauluun ja osaa melodian ja rytmin lähes oikein
osaa soittaa perussykettä seuraten helppoja soittotehtäviä
osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää omia näkemyksiään kuulemastaan
tunnistaa erilaisia länsimaisia soittimia
pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa
tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia
osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

Arviointi

Arvioinnin pääpaino on kannustavan ja myönteisen palautteen antamisessa. Palkitaan aktiivista yrittämistä, myönteistä asennetta ja harrastuneisuutta. Oppitunneilla oppilaat saavat välitöntä palautetta suorituksistaan. Arvioinnin tehtävänä on positiiviseen suhtautumiseen kannustaminen musiikkia kohtaan sekä musiikin harrastamisen lisääminen. Lisäksi voidaan pitää testejä tai kokeita sekä arvioida oppilaiden projekteja, esitelmiä ja muita tuotoksia.

Aihekokonaisuudet:

Ihmisenä kasvaminen:

Musiikki tukee ihmisenä kasvamista kokonaisvaltaisesti, kehittää sosiaalisia taitoja, rakentavaa kriittisyyttä sekä vahvistaa itsetuntoa.

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys:

Musiikin avulla opitaan ymmärtämään erilaisuutta. Musiikki on ikkuna kansainvälisyyteen. Etno-musiikki eli maailmanmusiikki myös yhdistää kansoja toisiinsa.

Viestintä ja mediataito:

Musiikilla on ratkaiseva merkitys tehokeinona elokuvassa ja mainonnan maailmassa.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys:

Omien musiikillisten tuotosten taltiointi, soitinten valmistaminen ja julkinen esiintyminen erilaisissa tilaisuuksissa tukevat osallistuvaa yrittäjyyttä. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavan musiikin käyttö ja nykytila, (mm.rap-musiikki).

Ennaltaehkäisevän kuulonhuollon, terveellisen desibelitason sisäistämisen opettaminen musiikkia kuunneltaessa ja tuotettaessa.

Turvallisuus ja liikenne:

Käsitellään taustamusiikin vaikutusta autoilijan mielialaan. Tutkimuksissa on todettu, että voimakkaan ja "energisen" musiikin kuuntelu ajon aikana lisää ylinopeusajon riskiä.

Ihminen ja teknologia:

Musiikkia tehdään paljon teknologiaa hyväksi käyttäen. Syntetisaattorin ja tietokoneen avulla voidaan ääntä muokata melkeinpä rajattomasti.

6.15 Kuvataide

keskeiset sisällöt 8 - 9 vuosiluokalla

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä: 8 lk esimerkiksi omia aiheita, itselle sopivilla tekniikoilla, teemakokonaisuuksia, omien tunnetilojen kuvaamista
sommittelu, muoto, väri, tila liike ja aika
kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa: 8 lk esimerkki: muotokuva taidekuvaa apuna käyttäen
omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin
9 lk esimerkki : ryhmät keskittyvät eri tekniikoihin, aihekokonaisuuksien mukaan

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä kulttuurien kuvamaailmassa:
8.lk esimerkki: tehdään miniatyyrimaalaus eri tyylisuuntien mukaan ja siihen sopivat kehykset
ohjattuja näyttelyvierailuja, taiteilijavierailuja ja internetin kuvapalvelujen hyödyntämistä:
näyttelyvaihtoja eri maiden kouluihin
kuvien analysointia : taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällön tulkintaa ja taidekritiikkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus: 8 lk esimerkki : pienoismalli ryhmätyönä, historiallinen kylä, eri maalaisia kyliä
ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä,eettisestä ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta : oman kotikunnan kuvaamista , 9 lk esimerkki: suunnitellaan ympäristötaideteos omaan kuntaan
arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja ,tyylipiirteitä ja perinteitä
tilan havainnointia,suunnittelua ja rakentamista
suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia
muotoiluprosessi, materiaali ja käyttötarkoitus : valmistetaan esineitä savesta ja paperista

Media ja kuvaviestintä

kuvan käyttötarkoituksia mediassa ,mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia
valokuvaus,videokuvaus ja digitaalinen kuva: 8 lk esimerkki: tehdään 3 min mainosvideo
9 lk esimerkk: tehdään kuvasarja omasta elämästä
kuvakerronnan muodot : kuvitus,sarjakuva,ja liikkuvan kuvan erityispiirteet: tehdään kuvitus ja sarjakuva annetuista aihekokonaisuuksista
graafinen suunnittelu: kuva ja sana,typografian ja taiton perusteita,mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja
elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia : esimerkki : annetaan kotitehtäviä

Arviointi

Oppilaat arvioivat toistensa töitä etukäteen annetuin kriteerein, esim. etsimällä töistä eri sävyisiä vihreitä tai vastaväripareja tms. Portfolion kokoaminen ja omien öiden luokittelu ja arviointi.

Taidenäyttelyn kokoaminen kolmen kunnan kesken, kaikilta työt mukaan, kierrätetään kaikissa kunnissa, palkitaan eri kriteerein.

Aihekokonaisuudet kuvaamataidossa

Ihmisenä kasvaminen

töiden arviointi yhdessä
oman työn arvostaminen ja erilaisuuden hyväksyminen, työvälineistä huolehtiminen, taiteen avulla omien tunteiden tunnistaminen ja läpikäyminen.

Kulttuuri – identiteetti ja kansainvälisyys

eri kulttuurien taiteeseen tutustuminen ja yhteistyö eri oppiaineiden kesken esim. YK:n päivänä.
kummilapsitoiminta
kansainvälinen oppilastöiden vaihto, yhteiset teemanäyttelyt ja kuvataidekilpailut
kansainvälisen työharjoittelijan vastaanottaminen

elokuvien arvostelu ja tekeminen
tietokoneen kuvamaailman arviointi ja hallinnan opettelu
joukkotiedotuskuvan arviointi
kansainvälisten yhteyksien ylläpito

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

ympäristötaideteoksen teko omaan kuntaan
näyttelyt joka kuntaan

oman kotikunnan rakennusperinnön tallentaminen kuvaamalla ja pienoismalleja rakentamalla.
luonnonmaisemien kartoitus omassa ympäristössä
materiaalien järkevä käyttö
myrkyllisten ja myrkyttömien aineiden lajittelu ja käsittely
kulttuuriperinnön vaaliminen ja säilytys

materiaalien, tarvikkeiden ja työvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö.

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

tunneilla harjaannutaan käyttämään seuraavia välineitä sekä suhtautumaan tuotoksiin kriittisesti: kamerat, videokamerat, projektorit, videot, TV, tietokone

6.16 Käsityö

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 7−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Käytännössä oppilaat valitsevat joko teknisen työn tai tekstiilin seitsemännelle luokalle. Vuoden aikana tehdään yhteisprojekti, joka muodostuu teknisen ja tekstiilin ainesisällöistä, jolloin oppilaille avautuu paljon uusia teknologisia mahdollisuuksia puolin jos toisin.

TAVOITTEET

Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi

oppilas

oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot

perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä

perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa

oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

KESKEISET SISÄLLÖT

Käsityön yleiset sisällöt

tuote- ja prosessi-ideointi

muodot, sommittelu ja värit

materiaali- ja kuluttajatietous

tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö

erilaiset työjärjestykset ja työohjeet

käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan

erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita

tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista

oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen

oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

Tekninen työ

PERUSKURSSI
7. lk 3 vkt

Tavoitteet

Keskeisenä tavoitteena on antaa oppilaalle perusvalmiudet teknisen työn eri osa-alueilla niin, että oppilaalle karttuu selviytymistaitoja jokapäiväiseen elämään ja virikkeitä alan jatko-opintoihin.

Oppilas harjaantuu toteuttamaan itse suunnittelemiaan esteettisiä, laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia tuotteita. Hän oppii valitsemaan ja työstämään erilaisia materiaaleja rationaalisin menetelmin, selviytyy teknisessä ympäristössä ja osaa arvostaa työntekoa ja työturvallisuutta.

Oppilas oppii arvioimaan tuotteita ja teknologiaa esteettisistä, eettisistä ja ekologisista lähtökohdista
ja tutustuu aineelliseen kulttuuriperintöön sen vaalimiseen ja arvostamiseen.

Sisältö

Tekninen työ jakautuu sisällöllisesti kolmeen pääalaan: puu- ja metallityöhön sekä kone- ja sähköoppiin. Kaikilla osa-alueilla on mukana myös suunnitteluprosessien ja –tekniikoitten opiskelu. Työn ideoinnissa, suunnittelussa ja dokumentoinnissa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Valitut työt ja ryhmän intressit ohjaavat oppisisältöjen keskinäistä painotusta.

Puutyön oppimäärään kuuluu puuntyöstökoneitten käytön opiskelu. Näitä ovat vannesaha, oiko- ja tasohöylä, puusorvi, yläjyrsin, hiomakoneet ja erilaiset käsikoneet. Lisäksi tutustutaan erilaisiin puuraaka-aineisiin, näiden ominaisuuksiin ja käyttöön sekä eri pinnankäsittelymenetelmiin ja puumateriaalien liitostekniikoihin.

Metallityö tutustuttaa erilaisiin metalleihin, niiden ominaisuuksiin ja käyttökohteisiin. Työstövälineinä käytetään pora- ja hiomakoneita, leikkureita, taivutuskoneita sekä erilaisia liitostekniikoita, kuten kovajuotosta ja pistehitsausta. Tutustutaan myös erilaisiin työskentelytekniikoihin, esimerkkeinä juottaminen, niittaus, takominen, pakotus sekä kierteiden teko.

Kone- ja sähköoppi painottuu elektroniikan opiskeluun. Työskentelyn aikana opitaan tulkitsemaan laitteitten rakennepiirustuksia ja ymmärtämään niitten toimintaa. Samoin opitaan ymmärtämään eri elektroniikan komponenttien, kuten vastuksen, diodin, kondensaattorin, transistorin ja mikropiirin toimintaperiaatetta. Valmistetaan itse piirilevy ja opitaan elektroniikan juotostekniikka. Ryhmän intressien mukaan perehdytään myös erilaiseen kodin tekniikkaan, polttomoottoreihin, mopon ja polkupyörän huoltoon sekä muuhun oppilaan elinympäristön koneteknologiaan.

Tekstiilityö

Peruskurssi

7 lk. 3 viikkotuntia

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä
sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti
tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä
tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita
tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen

tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto
tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti
tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

Kahdeksannelle luokalle tullessaan oppilas valitsee joko teknisen työn tai tekstiilityön kiinnostuksensa mukaan.

ihmisenä kasvaminen

ryhmätyömenetelmät
itsearviointi
pitkäjanteinen työskentely ja projektityöt

oman ja muiden kulttuurien käsityöperinteeseen ja nykykäsityöhön tutustuminen
museo ja taidenäyttelyvierailut
taiteilijavierailut ja asiantuntijavierialut

tietokoneen, lehtien ja kirjojen käyttäminen osana opetusta
töiden esittelyt, näyttelyjen rakentaminen
esittelymateriaalien valmistaminen töistä
koulun www sivuille töiden esittelyjen tekeminen
töiden visuaalisten ja kielellisten suunnittelutaitojen harjoittelu

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Käsityö yrityksissä vierailut
Käsityöyrittäjien vierailut koululla

tutustuminen tuotteiden elinkaareen
materiaalioppi
materiaalien järkevä käyttö ja kierrätys

Materiaalien, tarvikkeiden ja työvälineiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttö

Seuraavia asioita tarkastellaan aihepiirin arvioinnin yhteydessä:

teknologinen suunnittelu ja toteutus, esim. tuoli, laukku jne.
käsitöiden valmistukseen käytettyjen laitteiden käyttö, huolto ja pienet korjaukset
Tietotekniikan, kameran, television, piirtoheittimen yms. käyttö

Arviointi

Aihepiireittäin tapahtuvaan työskentelyyn kuuluu olennaisena osana jatkuva arviointi sekä oppilaan itsearviointi. Tarkoituksena on että oppilas kehittyy itse arvioimaan omia tietojaan ja suorituksiaan. Siksi opettajan yksilöllisen palautteen lisäksi on ajoittain käytössä yhteinen oppimis- ja arviointitilanne keskeisten työvaiheiden välillä.

käytetyt materiaalit, niiden menekki ja kustannukset
työskentelyyn käytetty aika
työn kulku pääpiirteittäin
uuden oppimisen määrä ja taito soveltaa jo opittua tietoa
onnistuminen suunnittelussa, työskentelyssä ja työn tuloksessa

Valmistettua tuotetta verrataan alkusuunnitelmaan ja asetettuihin tavoitteisiin. Edellä mainittujen lisäksi lopulliseen arvosteluun vaikuttavat oppilaan asennoituminen työhön ja muihin oppilaisiin, oma-aloitteisuus, harrastuneisuus ja tietoaineksen hallinta.

7. luokalla arvosanaan viisi

oppilaalla on oltava hyväksyttävä näyttö joltakin käsityön osa-alueelta
oppilas kykenee työskentelemään opettajan ohjauksessa ja avustuksella

7. luokalla arvosanaan kahdeksan

oppilas kykenee suunnitteluun ja tuotteen toteuttamiseen annettujen ohjeiden mukaan
oppilas pyrkii työskentelemään tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti
oppilas hallitsee perustekniikat niin, että tuotteen toteutus onnistuu suunnitellulla tavalla
oppilas kykenee tarkastelemaan työskentelyään ja oppimistaan kriittisesti

Yhdeksännellä luokalla päättötodistukseen annetaan seitsemännen luokan perusopetuksen numero noudattaen opetushallituksen arvosanan kahdeksan kriteerejä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas

havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus
ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle
dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa
osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas

työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä
hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen
osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä
osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia
osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan
havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa
osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti
arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein
ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia
muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

6.17 Liikunta

Vuosiluokilla 7-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon kasvun ja kehityksen erot, jotka korostuvat tässä kehitysvaiheessa. Monipuolisen liikunnan opetuksella tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia liikunnan omaehtoiselle harrastamiselle. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja itsensä ilmaisemiseen. Vuosiluokilla 8-9 oppilaalla on mahdollisuus valita liikunnan valinnaiskursseja.

Tavoitteet

Oppilas

kokee onnistumisen elämyksiä ja liikunnan iloa
ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden kannalta
kehittää motorisia perustaitojaan ja oppii lisää liikunnan lajitaitoja
oppii sekä itsenäisen että ryhmätyöskentelyn taitoja
kehittyy toisten ihmisten huomioimisessa sekä vastuullisuudessa itsestään , turvallisuudesta ja välineistöstä
kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja
saa kipinän läpi elämän kestävälle liikunnan harrastamiselle

juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa
voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä
musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia
pallopelejä
suunnistusta ja retkeilyä
talviliikuntaa
uintia ja vesipelastusta
kuntotekijöiden kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa
uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

Arviointi

Liikuntatunneilla arvioidaan oppilaan asennetta liikuntaan, liikuntataitoja ja kuntotekijöitä. Liikunnan arvioinnissa painotetaan asennetekijöitä. Näitä ovat:

myönteinen suhtautuminen liikuntaan
asiallinen vaatetus ja peseytyminen tuntien jälkeen
tarvittavien liikuntavälineiden pitäminen mukana
parhaansa tekeminen asetettujen oppimistulosten saavuttamiseksi
itsenäiseen harjoitteluun pystyminen ohjatussa tilanteessa
muiden avustaminen, neuvominen ja kannustaminen

Liikuntataitojen arvioinnissa huomioidaan oppilaan perusvalmiudet ja selviytyminen eri pääliikuntamuotojen perustaidoista, sääntöjen omaksuminen ja saatujen tietojen ja taitojen soveltamiskyky.

Kuntotekijöitä arvioidaan erilaisilla kuntotesteillä ja mittauksilla (yleiskestävyys, lihasvoima, ponnistusvoima, juoksunopeus, ketteryys, notkeus).

Oppilas

osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa
osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä
osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa
osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan
osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista
osaa luistella sujuvasti
hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat
omaa uimataidon (200 m) sekä osaa vesipelastamisen taitoja
tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä
osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää kuntotekijöitään
osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan
toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta

Aihekokonaisuudet ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja ja ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella tavalla. Seuraavassa on lueteltu kaikki seitsemän aihekokonaisuutta sekä tapoja toteuttaa niitä liikunnassa. Monet aihekokonaisuudet välittyvät oppilaalle liikunnassa tekemisen ja toiminnan kautta, mutta osa myös suullisena opettajan tai oppilaiden välittämänä tietona. Tärkein aihekokonaisuus liikunnan kannalta on ’ihmisenä kasvaminen’.

reilun pelin periaate (oikean ja väärän toiminnan tunnistaminen)
toisen ihmisen kunnioitus / huomioon ottaminen (toimiminen yhteisön jäsenenä)
oman liikkumisen hallinta (tietoisuus omasta kehosta, elämän hallinta)
oppituntien henkisesti ja fyysisesti turvallinen ilmapiiri (sekä opettaja että oppilaat ovat vastuussa ryhmän toiminnasta ja vallitsevasta ilmapiiristä)

eri maiden liikuntalajit (opettaja välittää tietoa eri kulttuurien liikuntamuodoista, esim. pesäpallo – baseball)
eri lajien alkuperät (tietoa lajien historiasta)

videoinnin käyttö opetuksessa (käytetään mahdollisuuksien mukaan antamaan oppilaalle tarkkaa palautetta omasta suorituksesta, esim. tanssi, telinevoimistelu, yleisurheilu)

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

kannustaminen seuratoimintaan ja ”talkootyöhön” (esim. yleisurheilukoulujen ohjaaminen)

jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet (luonnon kunnioittaminen)
liikunnan ja terveyden yhteys (innostus läpi elämän kestävään liikunnan harrastamiseen)

sääntöjen noudattaminen liikuntatunneilla
liikennesäännöt (säännöistä muistuttaminen kävely-/juoksulenkille tai suunnistamaan lähdettäessä tai liikuntasuorituspaikoille siirryttäessä)
turvalliset suoritustekniikat
avustaminen liikuntasuorituksissa (telinevoimistelu)

teknisten laitteiden käyttö (videokamera, kasetti- ja cd-soittimet)
liikunta ilman teknologiaa
hyötyliikunnan korostaminen

Yleisurheilu

Oppilas tutustuu eri juoksu-, hyppy- ja heittolajeihin ja harjaantuu niissä. Tavoitteena on saavuttaa kuntotaso, jossa oppilas voi kokea voivansa hyvin. Oppilas oppii työskentelemään pitkäjänteisesti saavuttaakseen tavoitteitaan seuraamalla omien tulostensa kehitystä ja harjoittelemalla systemaattisesti tarvittavia osa-alueita.

Juoksu

7. luokka

8. luokka

9. luokka

· Cooperin testi ja/tai 1500m

· kestävyysharjoittelun tietojen ja taitojen lisääminen

· pikajuoksu

· viestijuoksu

· Cooperin testi ja/tai 1500m

· tarkkuusjuoksu eri matkoilla

· erilaisia koordinaatiota ja juoksunopeutta kehittäviä harjoitteita

· aitajuoksu

· Cooperin testi ja/tai 1500m

· erilaisia intervalliharjoitteita

· tasavauhtinen juoksu

· sykkeen merkitys ja mittaaminen juostessa

· aitajuoksu

Hypyt

Opitaan ponnistamaan yhdellä jalalla ja yhdistämään rytmikäs juoksuvauhti ponnistukseen. Opitaan suuntaamaan ponnistus eri suuntiin ja hallitsemaan ruumis ilmalennon aikana. Oppilas harjaantuu tunnistamaan omat asentonsa ja liikkeensä hypätessään.

7. luokka

8. luokka

9. luokka

· pituushyppy askelmerkiltä

· kolmiloikan rytmiharjoitteita

· kolmiloikan kehittelyä

· korkeushypyn kokonaissuorituksen varmentaminen

· kolmiloikan kokonaissuoritus

· eri hyppyjen tekniikoiden kertausta

Heitot

7. luokka

8. luokka

9. luokka

· kuulantyöntö vauhditta

· pallon heitto

· kuulantyöntö

· keihäänheitto

· kiekonheiton ja/tai moukarinheiton kehittelyä

· keihäänheitto

Pallopelit

Opetuksen keskeiset tavoitteet:

yhteistoiminnan ja reilun pelin ajattelun kehittäminen
silmä-käsi- ja silmä-jalkakoordinaation sekä ketteryyden kehittäminen
eri palloilulajien peliajatuksen opettaminen

Palloilussa pojilla tuntimäärä saattaa olla hieman tyttöjen tuntimäärää suurempi.

Käsipallo

7. luokka	8.-9. luokat
· Syöttelytarkkuuden ja ennakoinnin parantaminen. · Harhautukset ja kuljetustaitojen kehittyminen. · Erilaisten heittojen parantaminen. · Suojaaminen ja pallon riisto. · Hyökkäys ja puolustus eri tilanteissa. · Peliä ja pelinomaisia harjoitteita.	· Peliä ja pelinomaisia harjoitteita. · Taitojen harjaannuttaminen. · Harhautukset · Suojaaminen ja pallon riisto. · Erilaiset heitot. · Pelaajien erilaiset roolit - maalivahdin toiminta, hyökkääjien ja puolustajien tehtäväjako.

Jalkapallo

7. luokka	8.-9. luokat
· Hallittu pallon kuljetus. · Tarkka syöttö ja syötön korostaminen pelissä. · Varma syötön vastaanotto ja kuoletus. · Liikkuminen ja syöttäminen. · Rajaheitto. · Pukkaaminen. · Koko pelitilan käyttö. · Peliä ja pelinomaisia harjoitteita.	· Harhautukset. · Pallon riisto. · Erikoistilanteet: kulma- vapaa- ja rangaistuspotku. · Pelaajien erilaiset roolit - maalivahdin toiminta. · Hyökkääjien ja puolustajien tehtäväjako. · Joukkueen yhteistoiminnan muodot esim. auttaminen puheella. · Kenttätasapaino. · Peliä ja pelinomaisia harjoitteita.

Pesäpallo

7. luokka	8.-9. luokat
· Peliä ja pelinomaisia harjoitteita (lyönti- ja heittomyllyt, kahden pesän pelit). · Heittäminen. · Kiinniotto. · Peruslyönnit. · Näpäys. · Syöttö. · Vihellykset. · Keskeiset säännöt. · Sijoittuminen eri tilanteissa. · Pelitaktiikka.	· Peliä ja pelinomaisia harjoitteita. · Maapallon kiinniotto (vastaan tulo - kiinniotto - heitto) · Kärkkyminen ja pesältä eteneminen. · Lukkarin toiminta. · Erilaiset sisä- ja ulkopelitilanteet. · Pelissä ei taktisia vääriä aika liian korkeita syöttöjä. · Pelitaktiikkaa.

Salibandy

7. luokka	8.-9. luokat
· Hallittu pallon kuljetus · Tarkka syöttö · Syötön vastaanotto ja laukaisu · Liikkuminen ja syöttäminen · Koko pelitilan käyttö · Peliä ja pelinomaisia harjoitteita	· Harhautukset · Pallon riisto · Laukaisu liikkeestä · Peliä ja pelinomaisia harjoitteita · Pelaajien erilaiset roolit - maalivahdin toiminta, hyökkääjien ja puolustajien tehtäväjako

Koripallo

7. luokka	8.-9. luokat
· Syöttö ja sen korostaminen pelissä · Yhden käden perusheitto · Lay-up avustajan kädestä, omasta kuljetuksesta ja syötöstä · Tukijalan käyttö: liikkuminen tukijalan varassa, lähtö kuljetukseen ja oikea pysähtyminen · Keskeiset säännöt (kaksoiskuljetus, askelvirhe, kontakti, pallon riisto) · Palloleikkejä · Pienpeliä, katukoripalloa	· Peliä ja pelinomaisia harjoitteita · Harhautukset. · Suojaaminen ja pallon riisto · Erilaisia heittoja · Levypallopeli · Hyökkäys ja puolustus eri tilanteissa

7. luokka

·        Syöttö ja sen korostaminen pelissä
·        Yhden käden perusheitto
·        Lay-up avustajan kädestä, omasta kuljetuksesta ja syötöstä
·        Tukijalan käyttö: liikkuminen tukijalan varassa, lähtö kuljetukseen ja oikea pysähtyminen
·        Keskeiset säännöt (kaksoiskuljetus, askelvirhe, kontakti, pallon riisto)
·        Palloleikkejä
·        Pienpeliä, katukoripalloa

·        Peliä ja pelinomaisia harjoitteita
·        Harhautukset.
·        Suojaaminen ja pallon riisto
·        Erilaisia heittoja
·        Levypallopeli
·        Hyökkäys ja puolustus eri tilanteissa

Lentopallo

7. luokka	8.-9 luokat
· Pienpeliä ja pelinomaisia harjoitteita (pomput/kopit). · Liikkuminen. · Puolustusasento. · Hyppy verkolla. · Sormilyönti. · Hihalyönti. · Ala-aloitus. · Pistelasku. · Pelipaikat ja pelipaikkojen kierto.	· Pienpeliä ja pelinomaisia harjoitteita. · Syötön vastaanotto. · Torjunta. · Juju, iskulyönti. · Sijoittuminen eri tilanteissa. · Passarin paikka. · Yläaloitus. · 6-puolustus. · Etu- ja takapelaajasäännöt.

Sulkapallo

7. luokka	8.-9. luokat
· Mailaote. · Lyöntiasento, vartalon kierto lyönnissä. · Clear (pitkä) ja drop (lyhyt) kämmenlyönti. · Syöttö. · Verkkopeli. · Vastustajan liikuttaminen. · Säännöt: rajat, syöttö pisteenlasku.	· Liikkuminen ( T-piste ). · Rystylyönti. · Smash (isku) –lyönti. · Jatkuva pallottelu. · Oikean voimankäytön oivaltaminen. · Omatoiminen pelaaminen.

Uinti

7. luokka	8.-9. luokat
· rintauinnin tekniikka · selkäuinnin tekniikka · veden alla liikkuminen · vesipelastus · vesipelit	· kylkiuinti (8. lk) · lähtöhyppy (8. lk) · kaikkien uintitekniikoiden harjoittelu · veden alla liikkuminen · matka- ja aikauinnit · vesipelit · pelastusuinti / elvytys · perhosuinnin kokeilu (9. lk) · volttikäännös (9. lk)

7. luokka

· rintauinnin tekniikka

· selkäuinnin tekniikka

· veden alla liikkuminen

· vesipelastus

· vesipelit

· kylkiuinti (8. lk)

· lähtöhyppy (8. lk)

· kaikkien uintitekniikoiden harjoittelu

· veden alla liikkuminen

· matka- ja aikauinnit

· vesipelit

· pelastusuinti / elvytys

· perhosuinnin kokeilu (9. lk)

· volttikäännös (9. lk)

Suunnistus ja retkeily

Opetuksen keskeiset tehtävät:

havainnointi-, harkinta ja päättelytaidon kehittäminen
maastossa liikkumisen perustaitojen opettaminen

Suunnistus

7. luokka	8.-9. luokat
karttamerkit kartan suuntaaminen mittakaava matkan arviointi askelparit kartan suhteuttamien luontoon reitin valinta helpot lyhyet radat	kompassin käyttö jo opitun kertaaminen ennakoiva kartanluku korkeuskäyrien lukeminen suunnanotto kartalta ja suunnassa kulkeminen eriyttäminen oppilaiden taitotason mukaan

Retkeily

Jokamiehen oikeudet
Tulenteko
Retkikeittimen käyttö
Varustautuminen retkelle eri vuodenaikoihin
Toimenpiteet eksyksissä oltaessa
Ensiavun perustaitoja

Luistelu

Opetuksen keskeiset tehtävät:

tasapainon ja ketteryyden kehittäminen
perus ja peliluistelun sekä pelitaidon opettaminen
tavoitteena sujuva, vauhdikas ja turvallinen luistelu

7. luokka	8.-9. luokat
eteen- ja taaksepäin luistelu jarrutukset: hockey-jarrutus kaarreluistelu eteenpäin luistinten hallintaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia yhden jalan liut jääpelit: kaukalopallo, jääkiekko, ringette	kaarreluistelu taaksepäin nopeat suunnanvaihdot vaihdot eteenpäin luistelusta taaksepäin luisteluun ja päinvastoin jääpelit: pallon käsittely, syöttäminen, haltuunotto, hyökkäys- ja puolustuspeli, pelipaikat, suojaaminen ja harhauttaminen

Taitoluistelu

käännöksiä: kolmoskäännös, kantakäännös
hyppyjä: laukka, varsa, kärki ja valssihyppyjä sekä niiden yhdistelmiä
pienten sarjojen suunnittelu yksin/pareittain/ryhmässä ja niiden esittäminen
muodostelmaluistelu

Pojilla on luistelun opetuksessa pelipainotteisempi sisältö kun taas tyttöjen opetuksessa keskitytään enemmän taitoluisteluun.

Hiihto

7.-9. luokat
· tasapaino ja liuku harjoituksia · perinteisen hiihdon tekniikat · luisteluhiihdon tekniikat · suksien huoltaminen · mäenlasku ja hyppiminen suksilla

7.-9. luokat

· tasapaino ja liuku harjoituksia

· perinteisen hiihdon tekniikat

· luisteluhiihdon tekniikat

· suksien huoltaminen

· mäenlasku ja hyppiminen suksilla

oppilailla on myös mahdollisuus kokeilla laskettelua tai lumilautailua vuosittain järjestettävänä urheilupäivänä

Voimistelu

Opetuksen keskeisenä tehtävänä on tasapainon, koordinaation, ketteryyden, suorituskohtaisen voiman ja nivelten liikkuvuuden sekä rytmitajun kehittäminen.

Perus- ja kuntovoimistelu

Perus- ja kuntovoimistelussa kuormitetaan koko kehon lihaksistoa monipuolisesti.

7. luokka	8.-9. luokat
· venyttely ja sen merkitys · aerobic ja circuit-training · rentoutumisharjoituksia · lihaskuntotestit	· venyttely ja sen merkitys · aerobic ja circuit-training · rentoutumisharjoituksia · lihaskuntotestit · oman kunto- ja venyttelyohjelman laatiminen
Yläasteen liikunnan opetussuunnitelmaan kuuluu keskeisenä osana kuntoharjoittelu. Tämä toteutetaan osana jokaista liikuntatuntia sekä erillisinä kuntoharjoittelutunteina. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilas osaa ylläpitää ja kehittää omaa fyysistä kuntoaan ja osaa yhdistää terveystiedon tietoaineksen käytännön toteutukseen. Oppilasta ohjataan liikkumaan vapaa-aikanaan.

7. luokka

·        aerobic ja circuit-training
·        rentoutumisharjoituksia
·        lihaskuntotestit

· venyttely ja sen merkitys

· aerobic ja circuit-training

· rentoutumisharjoituksia

· lihaskuntotestit

· venyttely ja sen merkitys

· oman kunto- ja venyttelyohjelman laatiminen

Yläasteen liikunnan opetussuunnitelmaan kuuluu keskeisenä osana kuntoharjoittelu. Tämä toteutetaan osana jokaista liikuntatuntia sekä erillisinä kuntoharjoittelutunteina. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilas osaa ylläpitää ja kehittää omaa fyysistä kuntoaan ja osaa yhdistää terveystiedon tietoaineksen käytännön toteutukseen. Oppilasta ohjataan liikkumaan vapaa-aikanaan.

Telinevoimistelu

Telinevoimistelun perustaitoja opetellaan monipuolisesti erilaisia työtapoja ja telineitä hyväksikäyttäen. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että oppilas osaa perusliikkeitä ja avustuksia eri telineillä, huolehtii yhteisvastuullisesti järjestelyistä ja huomioi turvallisuusnäkökohdat.

Permanto

7. luokka	8.-9. luokat
· kärrynpyörä · silta, siltakaato · käsinseisonta · lentokuperkeikka · käsinseisontakuperkeikka	· arabialainen · puolivoltti · flippi (kuperkeikka taakse päätyen käsinseisontaan) · voltti minitrampoliinilta · liikesarjoja

7. luokka

· kärrynpyörä

· silta, siltakaato

· käsinseisonta

· lentokuperkeikka

· käsinseisontakuperkeikka

· arabialainen

· puolivoltti

· flippi (kuperkeikka taakse päätyen käsinseisontaan)

· voltti minitrampoliinilta

· liikesarjoja

Voimistelupenkki

7. luokka (tytöt)	8.- 9. luokat (tytöt)
· erilaisia askeleita ja niiden yhdistely · tasapainoasentoja · liikesarjoja · kuperkeikka	· kärrynpyörä · alastulona arabialainen · liikesarjoja

7. luokka (tytöt)

8.- 9. luokat (tytöt)

· erilaisia askeleita ja niiden yhdistely

· tasapainoasentoja

· liikesarjoja

· kuperkeikka

· kärrynpyörä

· alastulona arabialainen

· liikesarjoja

Rekki

7. luokka	8.-9. luokat
· heilunta ja alastulot · kieppi · päinsuistunta · polvikippi	· kiintopyörähdys · kaarihyppy aisalta · heilunta kääntyen · liikesarjat

7. luokka

· heilunta ja alastulot

· kieppi

· päinsuistunta

· polvikippi

· kiintopyörähdys

· kaarihyppy aisalta

· heilunta kääntyen

· liikesarjat

Nojapuut

7. luokka (pojat)	8.-9. luokat (pojat)
· heilunta ja näpäys · nojakävely · sivuhyppy alas	· olkaseisonta · sivuhyppy alas kääntyen · liikesarjat

7. luokka (pojat)

8.-9. luokat (pojat)

· heilunta ja näpäys

· nojakävely

· sivuhyppy alas

· olkaseisonta

· sivuhyppy alas kääntyen

· liikesarjat

Renkaat

7. luokka	8.-9. luokat
· turmariipunta · pesäriipunta · merimiesvoltti	· liikkeiden yhdistäminen oman kunto- ja taitotason mukaan

7. luokka

· turmariipunta

· pesäriipunta

· merimiesvoltti

· liikkeiden yhdistäminen oman kunto- ja taitotason mukaan

Välinevoimistelu

Pallo

7. luokka	8.-9. luokat
· heitot ja kiinniotot · pomputukset	· vieritykset maassa ja vartaloa pitkin · viennit esim. kahdeksikko · pari- ja ryhmäliikkeet, pyöritykset, heitot ja vieritykset yhtä aikaa

7. luokka

· heitot ja kiinniotot

· pomputukset

· vieritykset maassa ja vartaloa pitkin

· viennit esim. kahdeksikko

· pari- ja ryhmäliikkeet, pyöritykset, heitot ja vieritykset yhtä aikaa

Nauha

7. luokka	8.-9. luokat
· nauhan eläminen, ranteen käyttö · perusliikkeet esim. spiraali, aalto	· liikeyhdistelmät ja sarjat

7. luokka

· nauhan eläminen, ranteen käyttö

· perusliikkeet esim. spiraali, aalto

· liikeyhdistelmät ja sarjat

Musiikkiliikunta ja tanssi

Musiikkiliikunnan ja tanssin avulla kehitetään fyysistä ilmaisua, rytmitajua, sosiaalisuutta ja luovuutta. Oppilas oppii tuntemaan sekä omaa että kansainvälistä tanssikulttuuria ennen ja nyt.

7. luokka (sukupuolierot huomioiden)	8.-9. luokat (sukupuolierot huomioiden)
· tanssietiketti · valssin oikeakäännös · jenkka · parinvaihtotansseja · ilmaisuliikunta · street-tanssi, hip hop · latinalaistansseja	· valssin vasenkäännös · latinalaistansseja · kansantansseja · vanhoja tansseja · bug · yleistanssi · street-tanssi, hip hop

7. luokka (sukupuolierot huomioiden)

8.-9. luokat (sukupuolierot huomioiden)

· tanssietiketti

· valssin oikeakäännös

· jenkka

· parinvaihtotansseja

· ilmaisuliikunta

· street-tanssi, hip hop

· latinalaistansseja

· valssin vasenkäännös

· latinalaistansseja

· kansantansseja

· vanhoja tansseja

· bug

· yleistanssi

· street-tanssi, hip hop

6.18 Kotitalous

Tavoitteet ja sisällöt

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia, tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

Työtavoiksi soveltuvat yksin, pareittain ja ryhmässä toimiminen oppimistilanteiden mukaan. Koulun ulkopuolista asiantuntemusta voidaan hyödyntää opintokäynneillä.

Tavoitteet

Oppilas oppii

ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta
pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa
tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja
toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia
tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

Kotitalouden keskeiset sisällöt 7. luokan kotitaloudessa

Perhe ja yhdessä eläminen

Hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin vuotuiset juhlat
Sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
Ruoan laatu ja turvallisuus
Perusruoanvalmistusmenetelmät
Aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa
Ruokakulttuurien muuttuminen, kotiseudun ruoka, valmisruoka

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

Oman rahankäytön suunnittelu
Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet
Tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö
Kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö

Asunnon ja tekstiilien hoito
Lähiympäristön hoito sekä jätehuolto
Kotitalouskoneiden ja –laitteiden käyttö

Kotitalous on oppiaine, jossa useimmilla oppitunneilla toteutuu luontevasti monet aihekokonaisuudet, tai ainakin osia niistä.

Perhe ja yhdessä eläminen (kokonaisuudessaan)

Tapakulttuuri ja vuotuiset juhlat
Ruokakulttuurien muuttuminen, kotiseudun ruoka

Hyvät tavat ja tapakulttuuri
Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet
Tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Oman rahankäytön suunnittelu
Lähiympäristön hoito sekä jätehuolto

Ruuan laatu ja turvallisuus
Kulutuksen ympäristövaikutukset
Lähiympäristön hoito sekä jätehuolto

Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka
Asunnon ja tekstiilien hoito
Kotitalouskoneiden ja –laitteiden käyttö

Oppilaalla on valinnaisaineita 8. luokalla 7 kurssia (vvkt) ka 9. luokalla 6 kurssia (vvkt).

Perusruoanvalmistusmenetelmät
Tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö
Kotitalouskoneiden ja –laitteiden käyttö

Arviointi

Arviointipalaute kohdistetaan oppimiseen ja edistymiseen eri taitoalueilla: käytännön työskentelytaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ja tiedonhankinta- ja käsittelytaidot. Kotitaloudessa korostetaan käytännön työskentelytaitojen ja vuorovaikutustaitojen osaamista, mutta samalla kiinnitetään tiedonhankinnassa erityistä huomiota keskeisten käsitteiden ymmärtämiseen ja vastausten löytämiseen kysymyksiin miksi ja mihin liittyen, jotta voidaan saavuttaa uusissa tilanteissa sovellettavaa tietoa. Arviointipalaute (välitodistukset, tiedotteet, arviointikeskustelut) antaa tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä.

Päättöarvionnin kriteerit arvosanalle 8

Yhteistyö- vuorovaikutustaidot

Oppilas

osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia
itsenäisesti ja ryhmässä
tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa

Käytännön työtaidot

Oppilas

tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa
käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa
osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa
ravitsemussuositukset huomioon ottaen
osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti
osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä
osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä
osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita
sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

Oppilas

osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta
osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa
tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet

7 VALINNAISET AINEET

LAAJAT VALINNAISAINEET

Oppilas valitsee 8. ja 9. luokalle kaksi laajaa valinnaisainetta, joita hän opiskelee kumpaakin 2 viikkotuntia kahden vuoden ajan, seuraavista aineista:

RANSKA SAKSA

KOTITALOUS KUVATAIDE

TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ

KAUPALLISET AINEET TEKSTINKÄSITTELY

TIETOTEKNIIKKA

VALINNAISET KURSSIT I

Oppilas valitsee 8. luokan syyslukukaudelle yhden seuraavista kursseista:

( kurssit on tähän merkitty vain aineen mukaan, tarkempi kurssin sisältö muotoutuu kurssitarjottimeen vuosittain)

LIIKUNTA TIETOTEKNIIKKA

MUSIIKKI KUVAAMATAITO

TEKNINENTYÖ TEKSTIILITYÖ

MAA- JA METSÄTALOUS

VALINNAISET KURSSIT II

Oppilas valitsee 8. luokan kevätlukukaudelle kaksi kurssia seuraavista:

LIIKUNTA TIETOTEKNIIKKA

MUSIIKKI KUVAAMATAITO

TEKNINENTYÖ TEKSTIILITYÖ

MAA- JA METSÄTALOUS TUKIOPPILASKURSSI

ILMAISUTAITO

VALINNAISET KURSSIT III

Oppilas valitsee 9. luokalle yhden koko vuoden kestävän kurssin seuraavista:

RUOTSI LIIKUNTA

TEKNINEN TYÖ TEKSTIILITYÖ

KUVAAMATAITO KOTITALOUS

TIETOTEKNIIKKA MUSIIKKI

MAA- JA METSÄTALOUS

+ Johtokunnan luvalla toteutettavat lisäkurssit, jos siihen on rahallisesti mahdollisuus tai oppilasmäärien jakautumisesta johtuvia syitä.

Osa 8. ja 9. luokan valinnaiskursseista opetetaan 8. a 9. luokan yhdistetyissä ryhmissä.

7.1 Kaupalliset aineet

Kaupalliset aineet on käytännönläheinen ja ajankohtainen oppiaine. Se seuraa muutoksia ja kehitystä. Se painottaa oppilaan sisäistä yrittäjyyttä, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Oppilaat saavat valmiuksia selvitä itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti jokapäiväisen elämän tilanteista (pankkipalvelut, kaupankäynti, vakuutus, matkustus, asuminen ja verotus). Oppilaat saavat myös perustietoa yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta ja harjoittamista. Yritysjakson yhteydessä tutustutaan myös markkinointiin ja kuluttaja-asioihin. Nuoret saavat tietoja ja taitoja taloudellisten ratkaisujen tekemiseksi, niin että heistä tulee taloudellisia, velvollisuudentuntoisia ja kriittisiä kuluttajia. Kaupalliset aineet luo yrittäjyyteen ja yritystoimintaan kohdistuvia myönteisiä asenteita.

Arviointi

Kurssit arvioidaan numeroarvioinnilla. Arviointi perustuu oppilaan suorituksiin ja jatkuvaan näyttöön.

Kurssit:

KP1 MINÄ JA KAUPALLINEN MAAILMA

Oppilas tutustuu kaupankäynnin periaatteisiin, pankkimaailmaan ja pankkitermeihin. Hän osaa vertailla eri pankkipalveluja ja tietää että rahalla on muitakin tehtäviä kuin toimia vaihdon välineenä.

KP2 ELÄMÄN ARKIPÄIVÄÄ

Oppilas tunteen kulttuurien merkityksen ja osaa ottaa sen huomioon matkailussa ja kanssakäymisessa. Hän tuntee matkustamiseen liittyvät asiakirjat.

Hän tutustuu asumiseen ja eri asumismuotoihin. Hän tutustuu vuokra-asumiseen liittyvää lainsäädäntöä.

Oppilas tuntee tavallisimmat vakuutukset ja niiden yleisimmät vakuutusehdot sekä tuntee Suomen verotusjärjestelmän yleispiirteet.

KP 3 JA KP4 YRITYSTOIMINTA

Oppilas tuntee yritysmuodot ja minkälaisia ominaisuuksia yrittäjältä vaaditaan. Hän tuntee yrityksen perustamiseen liittyvät toimenpiteet. Hän tutustuu yrityksen harjoittamiseen ja markkinointiin ja yrityksen talouden hoitoon.

Oppilas perehtyy yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan. Yrittäjyyden ominaisuuksien tunteminen ja sisäistäminen myös muille elämän aluille kuin varsinaiseen yritystoimintaan.

7.2 tekstinkäsittely

Peruskoulun tekstinkäsittely antaa oppilaalle perusvalmiudet kirjoittaa, laatia ja käsitellä erilaisia tekstejä ja asiakirjoja. Oppilas oppii kymmensormijärjestelmän, tekstinkäsittelyn peruskäsitteitä ja taitoja. Hän hallitsee asiakirjojen kirjoittamisen ja laatimisen. Lisäksi kiinnitetään huomiota tekstin luettavuuteen ja havainnollisuuteen.

Arviointi

Oppilas suorittaa jatkuvasti itsearviointia (eteneminen ja oppimispäiväkirja). Jokainen kurssi arvioidaan numerolla. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan työskentely ja työskentelyn sujuvuus, kokeet ja harjoitukset.

TX1 NÄPPÄILYTAITO

Oppilas oppii 10-sormijärjestelmän perusteet. Hän osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa (osaa sen perustoiminnot: marginaalit, rivivälit, tallentaminen, tekstin muokkaaminen ja tulostus)

TX2 KIRJOITELLEN TEKSTEJÄ

Oppilas oppii tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia ja taitoja. oppilas oppii havainnollistamaan tekstiä, väliotsikot, kuvat, sisentäminen , taulukointi, jne.

TX3 MERKKIEN JA NUMEROIDEN KIRJOITTAMINEN

Syvennetään tekstinkäsittelytaitoja. oppilas oppii merkkien ja numeroiden kirjoittamissäännöt. Tutustutaan merkkien ja numeroiden kirjoittamiseen voimassa olevan standardin mukaan. Tutustutaan myös muihin ohjelmiin.

TX4 ASIAKIRJOJEN LAADINTA

Oppilas osaa laatia asiakirjoja asiakirjastandardin mukaan. oppilas osaa tehdä hakemusasiakirjoja (tiedustelu, hakemus, ansioluettelo, suositus, työtodistus), kokousasiakirjoja (kokouskutsu, esityslista, pöytäkirja ja pöytäkirjanote) ja jokamiehen asiakirjoja (valtakirja, matkalasku, kuitti, kauppakirja jne.)

7.3 Ruotsi

Suunnitelmissa jatko-opinnot

Tavoite

Kurssin tavoitteena on syventää aiemmin opittua kielitaitoa sen kaikilla osa-alueilla. Päätavoitteena ovat hyvän puhevalmiuden kehittäminen, sanaston laajentaminen, rakenteiden kertaaminen ja syventäminen sekä kirjallisen tuottamisen kehittäminen. Monipuolinen kuuntelun harjoittelu ja vähitellen vaikeutuvien tekstien ymmärtäminen.

Sisältö

Keskustelun pohjalta käytetään arkielämään liittyvien tilanteita käsitteleviä tekstejä. Käytetään ruotsinkielistä ympäristöä, saatavilla olevia ruotsinkielisiä sanomalehtiä, radio- ja televisio-ohjelmia

ja yhteistyötä ruotsalaisten koulujen kanssa, jotta oppilaille tarjoutuu tilaisuus kuulla, puhua ja lukea ruotsia luonnollisissa yhteyksissä.

Kielioppi

Kerrataan eri tilanteissa tarvittavia aiemmin opittuja kieliopin rakenteita.

Arviointi

Numeroarvosana, joka vaikuttaa ruotsin päättöarvosanaan.

7.4 Tekninen työ

8. lk

Laajat kurssit

TNV1 PUUN KONEELLISEN TYÖSTÖN JA ELEKTRONIIKAN PERUSKURSSI 1

Syvennetään tietotaitoa puuteknologiasta ja elektroniikasta sekä sovelletaan opittua ja uusia tekniikoita tuotteen valmistuksessa. Seuraavat aihepiirit sisältyvät opetuskokonaisuuteen:

Suunnittelu
Kotimaiset puulajit
Monipuoliset liitostavat
Jyrsimen laajempi käyttö (muotojyrsintä ja
Ontelosorvaus
Pintakäsittely
Sovelletut elektroniikkatyöt

TNV2 METALLITEKNOLOGIAN PERUSKURSSI 1

Syvennetään tietotaitoa metalliteknologiasta ja materiaaleista. Sovelletaan opittuja asiasisältöjä harjoitustöiden avulla ja tuotteen valmistuksessa.Tietotaitoa kasvatetaan mm seuraavissa aihealueissa; Suunnittelu ja tekninen piirustus, materiaalitietous, kylmä ja kuuma, sekä hydraulinen muokkaus, MIG-hitsaus ja metallin pintakäsittely,

Seuraavat aihepiirit sisältyvät tai niitä sivutaan opetuskokonaisuudessa:

Suunnittelumenetelmät ja ideointi, sekä tekninen piirustus
Materiaalioppi
Metallin kylmä ja kuuma muokkaus
Liitosmenetelmät laajemmin mm. MIG-hitsaus ja pop-niittaus
Pintakäsittelymenetelmiä mm. maalaus, lakkaus ja emalointi tai muovitus
Kone- ja sähköopin perusteet (2-tahtimoottori)

9. lk

Laajat kurssit

TNV3 PUUN KONEELLISEN TYÖSTÖN JA ELEKTRONIIKAN KURSSI 2

Täydennetään laaja-alaisemmin puuteknologian koneiden ja työstötapojen tuntemusta, mukaan lukien työkalujen huolto ja teroitus. Opetellaan vaativampia työmenetelmiä ja ohjataan oppilasta itseohjautuvaan ja vastuulliseen työtapaan. Kurssilla toteutetaan astetta vaativampia töitä kauttaaltaan, sekä antamaan valmiuksia hyvän laadun ja viimeistellyn pintakäsittelyn toteuttamiseksi.

Oppilas pyrkii löytämään työparinsa kanssa valmistettavan työn oman harrastuneisuuden tai kiinnostuksen kautta opettajan ohjauksessa.

Seuraavat aihepiirit sisältyvät tai niitä sivutaan opetuskokonaisuudessa:

Suunnittelu (ulkotilojen vaatimukset)
Liitostekniikat laajemmin
Laminointi
Koristeveisto
Jyrsintä laajemmin
Pyörösahan käyttö
Hiekkapuhallus
Pintakäsittelytekniikoista mm. ruiskumaalaus

TNV4 METALLITEKNOLOGIAN JA KONE- JA SÄHKÖOPIN KURSSI 2

Täydennetään metalliteknologian tietotaitoa ja opitaan uusia työstömenetelmiä. Oppilasta ohjataan itseohjautuvaan ja vastuulliseen työtapaan antaen valmiuksia vaativampien kone- ja metalliopin töiden toteuttamiseksi. Oppilas pyrkii löytämään työparinsa kanssa valmistettavan työn, oman harrastuneisuuden tai kiinnostuksen kautta opettajan ohjauksessa.

Seuraavat uudet aihepiirit sisältyvät tai niitä sivutaan opetuskokonaisuudessa:

Metallin sorvaaminen
Hitsaustekniikoita laajemmin
Vaativammat käsikäyttöiset metallintyöstökoneet
Pintakäsittelytekniikoita
Koneopin perusteita (4-tahti- ja dieselmoottori)

8. ja 9. luokkien lisäkurssit

TNV5 HIFIKURSSI

Perehdytään kaiuttimen valmistamiseen sekä koteloinnin ja elektroniikan osalta ja valmistetaan kaiutin. Tutustutaan kaiuttimen ominaisuuksien tarkasteluun.

TNV6 TYÖKALU- JA ELEKTRONIIKKAKURSSI

Perehdytään taontaan. Suunnitellaan ja valmistetaan jokin käytäntöön soveltuva työkalu-, tarve- tai koriste-esine. Elektroniikassa tutustutaan tietokonesuunnitteluun ja valmistetaan käytännöllinen tuote.

TNV7 HUONEKALU- JA LAMINOINTIKURSSI

Perehdytään huonekalujen valmistukseen ja entisöintiin sekä laminointi- tai viilutustekniikalla valmistettuihin rakenteisiin. Oppilas voi entisöidä tai valmistaa huonekalun tai laminointitekniikkaa soveltavan tuotteen, esim rullalauta.

TNV8 MOOTTORI- JA HUOLTOKURSSI

Perehdytään erilaisten 2- ja 4-tahtisten polttomoottorikoneiden ja laitteiden rakenteeseen, toimintaan ja huoltamiseen. Kurssilla oppilas voi huoltaa ja korjata jonkin pienkoneen.

7.5 Tekstiilityö

Tavoitteet

Valinnaiskursseilla tekstiilityössä on tavoitteena mm. kehittää opiskelijan itsenäistä työskentelyä, syventää opittuja tietotaitoja ja mahdollistaa työskentely lyhyistä jaksoista aina kahden vuoden perioideihin asti aihepiireittäin. Opiskelijat valitsevat työnsä aihepiirien sisältä pitkälti omien kiinnostustensa pohjalta, tarvittaessa opettajan ohjauksessa. Aihepiirit ja niiden sisällä olevat raamit töille pyritään suunnittelemaan ja sopimaan yhdessä opiskelijoiden ja opettajan kanssa.

Arviointi

Työt arvioidaan numeroin sekä opettajan että opiskelijan toimesta. Arviointikriteerit noudattavat käsityön yleisiä arviointikriteereitä, jotka on esitelty pakollisen käsityön kohdalla. Arviointikriteerit esitellään ennen työn aloittamista. Numeroarviointia voi täydentää sanallinen arviointi. Päättötodistuksen valinnaisen käsityön arvosanaa varten on suoritettava vähintään neljä käsityön kurssia.

Laajat kurssit

8. luokan laaja käsityökurssi

vaateompelun perusteet, neulonta, virkkaus, solmeilu, kirjonta, sisustustekstiilit, tekstiilihistoria, teatteripuvustus, vaatteen suunnittelu ja kaavoitus, lasten vaatetus, tekstiilien hoito ja konservointi.

9. luokan laaja käsityökurssi

Vaateompleun syventävät tiedot, pukeutumisen historia, oman pukeutumistyylin kehittelyä, ympäristötekstiilit, koneneulonta, kankaankudontatekniikat, käsityö ammattina, juhlapukeutuminen, vaatetus osana kulttuuria.

Kankaan kuviointi ja värjäys

Tutustutaan erilaisten testiilimateriaalien värjäämiseen ja kuviointiin teoriassa ja käytännössä. Tekniikoina mm. Estovärjäyksenä solmu ja vahabatiikki, reaktiivivärit, silkkimaalaus, kasvivärit, kankaan maalaus, etsaaminen ja kankaan kuviointina tuputtaminen ja seulapainaminen. Värjätyistä ja painetuista kankaista valmistetaan valmiita tuotteita.

Tekstiilitaide

Tuutustutaan suomalaisen tekstiilitaiteen historiaan, nykypäivään ja tekstiilitaeteilijoihin. Kurssin aikana kokeillaan erilaisia tekniikoita ja oman suunnitteluprosessin pohjalta tehdään isompi työ. Kurssin aikana vieraillaan tekstiilitaiteilijan luona.

Kirjonta

Tutustutaan kirjonnan historiaan ja tekniikoihin ympäri maailmaa. Kokeillaan erilaisia tekniikoita ja kokeilujen pohjalta toteutetaan yksi isompi itse suunniteltu kirjonnan työ.

Kirjansidonta

Perehdytään kirjan tekemisen historiaan ja tutustutaan erilaisiin kirjansidontamenetelmiin ja kokeillaan tekniikoita. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan oman suunnitelman pohjalta kirjoja.

7.6 Valinnainen liikunta

Arviointi

Liikunnan valinnaiskursseista annetaan numeroarvosana. Arvioinnissa otetaan huomioon taidot, tuntiaktiivisuus ja asenne.

LIV1 PALLOILU-, UINTI- JA KUNTOKURSSI I

Tavoitteet

taitojen lisääminen eri lajeissa
mielihyvän kokeminen
opiskeluvireyden lisääminen
fair play

Sisältö

sisä- ja ulkopallopelit
uintitaidon parantaminen
laskettelu, hiihto, jääpelit
lihashuolto
kestävyysharjoittelu

Kurssi kestää 8. luokan syyslukukauden ajan.

LIV2 PALLOILU-, UINTI- JA KUNTOKURSSI II

Tavoitteet ja sisältö

kuten kurssilla LIV1

Kurssi kestää 8. luokan kevätlukukauden ajan.

LIV3 LIIKUNTATAITOJEN PARANTAMINEN I

Tavoitteet ja sisältö

Parannetaan liikuntataitoja kaikissa pallopeleissä 9. luokan

syyslukukauden ajan.

LIV4 LIIKUNTATAITOJEN PARANTAMINEN II

Tavoitteet ja sisältö

parannetaan liikuntataitoja jääpeleissä, hiihdossa ja laskettelussa sekä

mailapeleissä maalla ja vedessä 9. luokan kevätlukukauden ajan.

LIV5 RYTMI VERESSÄ –tanssia ja aerobicia

Tavoitteet ja sisältö

Tanssin ja aerobicin maailma vie mukanaan pyörteisiinsä. Tanssia laidasta laitaan… street dancea, hip hoppia, power moveria, latinalaistansseja sekä aerobicia, hydrobicia ja circuitia. Taitovaatimuksia ei ole, joten kurssi sopii kaikille, sekä tytöille että pojille.

7.7 Valinnainen kieli (B2) 8-9

SAKSA/RANSKA

Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

kommunikoimaan henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa
ymmärtämään arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja
lukemaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä
kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso

A1.1 – A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 – A1.3.

Oppilas oppii

tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Keskeiset sisällöt

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

Oppilas oppii
käyttämään rohkeasti kielitaitoaan
hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita
arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa
itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen
perhe ja vapaa-aika
selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta.

Rakenteet

viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi
Viestintästrategiat
puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen
rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta
omien viestien suunnittelu
oman kielenkäytön tarkkailu
puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa
kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

Arviointi

numeroarviointi (4-10)
perustuu kirjallisiin ja suullisiin kokeisiin sekä erityisesti tuntiaktiivisuuteen ja annettujen tehtävien suorittamiseen.

7.8 Kuvaamataito

Kuvaamataidon laajat kurssit:

KUV1 KUVATAIDE I PIIRUSTUS JA MAALAUS

Tavoite

Oppia käyttämään erilaisia piirustus ja maalausvälineitä ja tekniikoita omien ideoitten ja ajatusten kuvallisessa ilmaisussa. Kehittää oppilaassa elävä suhde taiteeseen sekä vastaanottajana että tekijänä.

Sisältö

Harjoitustöitä: lyijykynä, hiili, värikynä, liitu, vesiväri, guassi sekä tempera- tai akryylimaalaustekniikoilla. Tutustumista eri taiteilijoiden tuotantoon diojen ja kirjojen, näyttelyiden ja henkilökohtaisen tapaamisen välityksellä.

Arviointi

tehtyjen töiden perusteella

KUV2 KUVATAIDE II GRAFIIKKA

Tavoite

Oppia käyttämään erilaisia graafisia menetelmiä omien ideoitten ja ajatusten kuvallisessa ilmaisussa. Oppia tuntemaan grafiikan historiaa ja kehitystä.

Sisältö

Lyijykynä, hiili, kohopaino, syväpaino ja serigrafia kankaalle tai paperille. Tutustuminen taidegrafiikkaan diojen ja kirjojen ja näyttelyiden välityksellä.

Arviointi

tehtyjen töiden perusteella yhdessä ja yksin

KUV3 KERAMIIKKA JA KUVANVEISTO

Tavoite

Tutustua erilaisiin keramiikan käsin rakentamisen menetelmiin. Oppia toteuttamaan omia ideoita ja ajatuksia kolmiulotteisesti. Tutustua kuvanveistotaiteeseen.

Sisältö

Puna- ja valkosavesta keraamisia esineitä erilaisilla poltto- ja lasitustekniikoilla. Veistoksia kipsistä, savesta, rautalankaverkosta, paperista jne.

Arviointi

tehtyjen töiden perusteella

KUV4 GRAAFINEN SUUNNITTELU

Tavoite

Kehittää oppilaan kykyä vastaanottaa kuvaviestejä, käyttää viestinnän välineitä kuvailmaisussaan, arvioida esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta arkiympäristön kuvaviestejä.

Sisältö

Suunnitella ja toteuttaa käytännön töitä eri välineillä ja tekniikoilla, esim. kortteja, pakkauksia, julisteita, kirjan kansia, kuvituksia jne.

Arviointi

tehtyjen töiden perusteella

Kuvaamataidon lisäkurssit:

KUV5 VALOKUVAUS JA ELOKUVA (liittyy äidinkielen kurssiin AIV2)

Tavoite

Oppia käyttämään järjestelmä- ja elokuvakameraa, ilmaisemaan ajatuksiansa valokuvan ja elokuvan kautta sekä oppia valokuvan ja elokuvan analysointia. Oppia mustavalkofilmin ja kuvien kehitys sekä lyhytelokuvan kuvaus, leikkaus ja äänitys.

Sisältö

valokuva- ja elokuva-analyysi
mustavalkokuvaus ja kehitys
diakuvaus + ääni kuvasarjaan
kaitafilmi- ja videokuvaus
näyttelyn tai valokuvakirjan tekeminen

Arviointi

tehtyjen töiden perusteella. Ei numeroarvosanaa.

KUV6 ÖLJYVÄRIMAALAUS

Tavoite

Tavoitteena on öljyvärimaalauksen perusteiden oppiminen ja tutustuminen huomattaviin maalareihin ja heidän teoksiinsa.

Sisältö

Maalataan abstraktio, maisema ja muotokuva.

Arviointi

Tehtyjen töiden perusteella

KUV7 SARJAKUVAKURSSI (liittyy äidinkielen kurssiin AIV5)

Tavoite

Tavoitteena on oppia tuntemaan sarjakuvan ilmaisukeinot, sen historiaa ja tunnettuja tekijöitä sekä oppia kertomaan tarinoita kuvin.

Sisältö

Tehdään sarjakuvia, joissa jokainen voi käyttää ja kehittää mielikuvitustaan ja kertoa omia tarinoitaan itsenäisesti tai ryhmässä yhteisen teeman pohjalta. Kurssin tuottamat sarjakuvat voidaan koota yhteiseksi kirjaksi.

Arviointi

Tehtyjen töiden perusteella

KUV8 SEINÄMAALAUSKURSSI

Tavoite

Tavoitteena on oppia tuntemaan värien ja kuvien vaikutus tilaan sekä ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

Sisältö

Koulun sisäseinien maalausten uusiminen, uusien kehittäminen ja vanhojen parantelu

KUV9 MUOTIPIIRUSTUSKURSSI

Tavoite

Tavoitteena on tutustua huomattavien suunnittelijoiden tuotantoon ja piirustustekniikkaan.

Sisältö

Muotipiirustuksen perusasioita, croquis-piirustusta ihmisistä, värisommitelmia, ideointia, oman malliston ja mallikansion suunnittelu.

KUV10 PIENOISMALLIKURSSI

Tavoite

Tavoitteena on kehittää kädentaitoa ja kolmiulotteisten esineiden rakentamisen hallintaa sekä tyylihistorian tuntemusta.

Sisältö

Pieniä rakennuksia, huonekaluja, esineitä ym. eri materiaaleista oman mielikuvituksen sekä mallien mukaan

KUV11 NYKYTAITEEN KURSSI

Tavoitteet

Opitaan tuntemaan nykytaidetta sekä ymmärtämään sen syntyprosesseja.

Sisältö

Omakohtainen tekeminen, performansseja, installaatioita, näyttelykäynnit, taiteilijavierailut, portfolion kokoaminen nykytaiteesta

7.9 Kotitalous

Tavoitteet

Syventäen ja laajentaen 7. luokalla oppimaansa oppilas oppii 8.-9. luokan valinnaisessa kotitaloudessa

hyviä tapoja ja tasa-arvoa yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta
vahvistamaan arjen hallinnan kannalta tarpeellisia toimintataitoja: ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä taitoja
suunnittelemaan ja valmistamaan arjen ja juhlien aterioita erityisruokavaliot huomioiden ja ruokailemaan ravintolassa
käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja taloudellisesti kodinkoneita ja -laitteita hyödyntäen
toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana
suomalaista ruokaperinnettä sekä kansainvälisiä ruokia ja tapoja

Työtavat

Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan

omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen.

Työtavoiksi soveltuvat yksin, pareittain ja ryhmässä toimiminen oppimistilanteiden mukaan.

Koulun ulkopuolista asiantuntemusta voidaan hyödyntää opintokäynneillä tai kutsumalla oppitunnille paikallisia taitajia esittämään osaamistaan.

Perhe ja yhdessä eläminen

hyvät tavat ja tapakulttuuri, perhejuhlien järjestäminen ja ravintolassa ruokaileminen
sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri
tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka, erityisruokavaliot
ruoan laatu ja turvallisuus, elintarvikkeiden valvonta
ruoka-ainetuntemuksen ja ruoanvalmistusmenetelmien syventäminen
aterioiden suunnittelu
ruokakulttuurien muuttuminen, kotiseudun ruoka, suomalainen ruokaperinne,
kansainväliset ruoat ja tavat

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö
kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö

asunnon ja tekstiilien hoito
lähiympäristön hoito sekä jätehuolto
kotitalouskoneiden ja -laitteiden käyttö

Aihekokonaisuudet kotitaloudessa

Kotitalous on oppiaine, jossa useimmilla oppitunneilla toteutuu luontevasti monet aihekokonaisuudet, tai ainakin osia niistä.

Perhe ja yhdessä eläminen (kokonaisuudessaan)

Tapakulttuuri ja vuotuiset juhlat
Ruokakulttuurien muuttuminen, kotiseudun ruoka

Hyvät tavat ja tapakulttuuri
Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet
Tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä
Oman rahankäytön suunnittelu
Lähiympäristön hoito sekä jätehuolto

Ruuan laatu ja turvallisuus
Kulutuksen ympäristövaikutukset
Lähiympäristön hoito sekä jätehuolto

Ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka

Asunnon ja tekstiilien hoito

Kotitalouskoneiden ja –laitteiden käyttö